Vihreä talous ei vähennä merkittävästi työturvallisuusriskejä

Vihreä talous ja ekoinnovaatiot synnyttävät uusia työturvallisuusriskejä. Samalla myös perinteiset tapaturmariskit ovat yhä työelämän vaarana.

– On selvää, että kun ilmastonmuutosta lähdetään hillitsemään tavoitteena 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2050, joudutaan suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kestävä kehitys edellyttää, että myös tuleville sukupolville koituvat riskit otetaan huomioon päätöksenteossa, korostaa professori Antero Honkasalo.

Ympäristöneuvoksena ympäristöministeriössä pitkään toiminut tekniikan tohtori Honkasalo julkaisi kesällä raportin "Vihreä talous ja vireät työt – ekoinnovaatiot ja työperäiset riskitekijät". Hän ennakoi siinä tulevaisuuden työelämää ympäristöpolitiikan lähtökodista.

Honkasalo arvioi, että niin sanotut vihreät työt lisääntyvät Suomessa seuraavien 40 vuoden aikana merkittävästi.

– Vihreä liiketoiminta nähdään keinona, jolla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, säästää luonnonvaroja ja taata ekosysteemipalvelujen toimivuus tuleville sukupolville. Samalla pyritään luomaan myös lisää työpaikkoja ja vähentämään köyhyyttä.

Uusia vihreitä teollisia työpaikkoja syntyy Suomessa Honkasalon mukaan etenkin jätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön, hajautettuun bioenergian tuotantoon sekä biotekniikkaan. Myös nanoteknologian työpaikat lisääntyvät merkittävästi nykyisestä.

Honkasalo uskoo, että suurimmat vaikutukset työelämään tulevat kuitenkin olemaan sillä, miten kulutus saadaan muuttumaan vähitellen vähähiiliseksi.

– Korjausrakentaminen, liikenne ja koko elintarviketuotanto ovat silloin avainasemassa. Tätä kautta voi syntyä myös uusia vihreitä työpaikkoja.

Nanoriskit suurin uusi uhka

Uudet vihreät työt tuovat mukaan myös uudenlaisia työturvallisuusriskejä. Samaan aikaan kuitenkin suomalaisessa työelämässä on edelleen paljon myös samoja tapaturmariskejä kuin tänään. Vihreä rakennemuutos etenee verraten hitaasti.

Honkasalo nostaa merkittävimmäksi uudeksi työturvallisuusriskiksi nanoteknologian laajan käytön tulevaisuudessa.

– Tällä hetkellä nanoteknologian työsuojeluriskejä ei tunneta riittävästi, sillä turvallisuustutkimus laahaa edelleen pahasti uuden teknologian jäljessä. Merkittäviä ongelmia voi tulla nanotuotteiden hävityksessä.

Perinteisistä työturvallisuusriskeistä merkittävimmät liittyvät Honkasalon mielestä jätteiden käsittelyyn ja korjausrakentamiseen.

Jätteiden lajittelussa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän käsin tehtävää työtä ja nostoja.

Lisääntyvän korjausrakentamisen riskit voivat olla tulevaisuudessa ainakin määrällisesti jopa selvästi suurempia kuin tällä hetkellä.

Bioenergian tuotantoon ja kuljetuksiin liittyy myös keskimääräistä suurempia perinteisiä työturvallisuusriskejä, joiden määrä voi tulevaisuudessa jopa nousta.

– Vanhasta kuormittavasta metsurin työstäkään ei kokonaan päästä eroon.

Perinteistä työturvallisuutta tarvitaan edelleen

Vihreä talous ei muuta sittenkään kovin radikaalisti suomalaisia työoloja. Suuria mullistuksia ei Honkasalon mukaan ole tulossa. Yhteiskunnan perusrakenteet ovat vielä 2050-luvulla pitkälti nykyisenkaltaisia.

– Ruumiillinen teollisuus- ja rakennustyö ei Suomesta katoa, vaan muuttaa vain jonkin verran muotoaan ja tulee "vihreämmäksi". Tämä merkitsee, että myös tulevat turvallisuusriskit vaativat aika perinteisiä työturvallisuustoimia, Honkasalo ennakoi.

Honkasalo uskoo, että perinteinen työturvallisuus paranee Suomessa tulevina vuosina, kun riskien hallinta kehittyy ja työmenetelmät tulevat aiempaa turvallisemmiksi.

Koko ajan on myös varauduttava uusiin ja yllättäviinkin riskeihin, joita etenkin nano-. bio- ja geeniteknologia tuovat.
– Varovaisuusperiaate olisi hyvä lähtökohta. Vaikka esimerkiksi nanoteknologia tuo paljon hyvää mukanaan esimerkiksi materiaalien kestävyyteen ja lujuuteen, ikävät yllätykset ovat mahdollisia.

Kari Rissa

Tapaturmavakuutus-lehti 3/2012 www.digipaper.fi/tvl

Muokattu 04.12.2015