Lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen, TVL: Lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä

Uusi laki selkeyttää monella tavalla työtapaturmavakuutusjärjestelmän toimeenpanoa. Saamme myös lisää läpinäkyvyyttä, iloitsee Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen.

Uuteen työtapaturma- ja ammattitautilakiin (TyTAL 459 /2015) on koottu nykyisin oikeus- ja korvauskäytännön varassa olleet tulkinnat ja toimintaperiaatteet.

Eduskunnan keväällä 2015 hyväksymä laki sisältää nykyistä yksityiskohtaisemmat säännökset muun muassa siitä, ketkä työsuhteessa olevat ja ansiotyötä tekevät kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin.

Laissa on myös säännökset olosuhteista, joissa sattuneet tapaturmat ja ilmenneet ammattitaudit korvataan.

– TyTAL:ssa on niin ikään yksityiskohtaiset säännökset korvattaville vahinkotapahtumille, lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen listaa.

Uusi laki on laaja ja yksityiskohtainen ja aiempaa täsmällisempi. Pykäliä siinä on 286, kun vanhassa laissa oli vain noin 130.

TyTAL kertoo Pohjolaisen mielestä hyvin, miten työtapaturmajärjestelmä toimii ja mitä sen perusteella korvataan. Lakiteksti on niin selkeästi kirjoitettu, että sitä ymmärtäisivät muutkin kuin juristin koulutuksen saaneet.

– Laissa säädetään yksiselitteisesti milloin työtapaturmavakuutus pitää ottaa, ketä pitää vakuuttaa, mitä korvataan ja mitkä ovat korvaukset, miten korvausasioita käsitellään sekä miten vakuutusmaksut määräytyvät.

TyTAL vaikuttaa myös niin, että ensi vuoden alusta lähtien työnantajien on tehtävä ilmoitus vahinkotapahtumasta uuden kaavan eli uusien kysymysten mukaisesti.

Tapaturmakäsite nyt lakiin

Ensi vuoden alussa voimaan tulevassa tapaturmavakuutuslaissa on nyt ensimmäistä kertaa määritelty, mitä tapaturmalla käsitetään.

– Aiemmin tapaturman määrittely perustui lähinnä oikeuskäytäntöön, mutta nyt laissa selkeästi todetaan, että tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden, Pohjolainen toteaa.

Myös työtapaturman käsite on määritelty uudessa laissa läpinäkyvästi. Laissa määritellään nyt ne olosuhteet, joissa sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturmina.

Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumustapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.

Pohjolaisen mielestä uusi tapaturmavakuutuslaki vastaa hyvin työelämän muuttuneita olosuhteita.

TyTAL:ssa on muun muassa säännökset siitä, miten esimerkiksi etätyössä, työmatkoilla ja työkomennuksilla ulkomailla sattuneet työtapaturmat ja ammattitaudit tulee korvata.

Vuosityöansiota selkeytetty

Ensi vuoden alussa tulee oleellinen muutos vuosityöansion määrittämiseen.

– Vuosityöansion määrittäminen perustuu jatkossa laskentaan ja laista voi lukea ne säännöt, joiden pohjalta vuosityöansio määritetään, Pohjolainen selvittää.

Työansiot lasketaan vahingoittuneen vahinkopäivän aikaisista työsuhteista vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella.

Merkittävää on vahinkopäivän ansiotaso sekä edeltävien kolmen kalenterivuoden ansiot. Nämä luvut ovat laskennan pohjana.

– Uskon, että muutos selkeyttää ja helpottaa vuosityöansion määrittelyä korvauskäsittelyssä ja tuo siihen läpinäkyvyyttä.

Ensi vuoden alussa vähimmäisvuosityöansioon tulee 10 prosentin korotus.

Nopeampaa käsittelyä

Merkittävä uudistus on myös käsittelyaikoihin tulevat muutokset.

– Tavoitteena on, että uusi laki tehostaa ja nopeuttaa korvauskäsittelyä vakuutuslaitoksissa, Pohjolainen toteaa.

Työnantajan on tehtävä vakuutuslaitokselle ilmoitus sattuneesta työtapaturmasta tai ilmenneestä ammattitaudista kymmenen arkipäivän aikana.

Vakuutuslaitoksen on aloitettava korvauskäsittely seitsemän arkipäivän aikana vireilletulosta.

– Uutena säännöksenä on, että vakuutuslaitoksen on viipymättä ilmoitettava vahingoittuneelle, että korvausasia on tullut vireille.

Vakuutuslaitoksen on annettava korvauspäätös viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset. Nykyisin tuo aikaraja on kolme kuukautta.

Toimittanut Kari Rissa

Muokattu 04.12.2015