Oksa, TTL: Asbesti otettava vakavasti

Panu Oksa, TTLYlilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitokselta on tutkinut asbestin aiheuttamia ammattitauteja yli 30 vuotta. Niitä todetaan edelleen vuosittain yli 600 työntekijällä ja asbestin aiheuttamia kuolemia on yli sata. 

Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin Suomessa vuonna 1993. Tänäkin vuonna puhkeavat uudet asbestiammattitaudit ovat pääosin peräisin 25–30 vuoden takaisista altistumisista.

Vuoden 1994 jälkeen tapahtuneista altistumisista on puhjennut vain muutama ammattitauti. 

– Aloitin tutkimustyöni 1980-luvun alussa kutsumalla tarkastuksiin kaikki Suomen asbestiruiskuttajat. Puolet heistä tuli. Ruiskuttajat altistuivat pahiten asbestille ja jälki on ollut rumaa. Moni on saanut keuhkosyövän tai keuhkopussin syövän. Sairastumisriski on monikymmenkertainen muuhun väestöön nähden, Oksa tietää. 

– Asbesti on työelämän vaarallisin aine. Vaara piilee siinä, että asbesti ei aiheuta akuutteja oireita. Sairaus puhkeaa vasta 10–30 vuoden päästä altistumisesta. Asbestikuidun välitön ärsyttävyys ei poikkea hiekka- tai savipölystä. 

Vuonna 2013 asbestin aiheuttama syöpä todettiin 132:lla ja asbestoosi 48 ihmisellä. Lisäksi 500 ihmisellä todettiin asbestin aiheuttamia hyvälaatuisia keuhkopussin paksuuntumia eli pleuraplakkeja. Yhteensä asbestitauteja diagnosoitiin 721. 

Pahimmillaan asbesti aiheuttaa keuhkosyöpää sekä keuhkopussin ja vatsakalvon syöpää. Asbestin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain 50–150 ihmistä.  

Työssään merkittävästi asbestille altistuneelle asbestin aiheuttamat sairaudet korvataan ammattitauteina työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella (TyTaL). 

Edelleen vaarallinen 

Asbesti on luonnosta saatava kuitumainen silikaattimineraali. Suomessa antofylliittiasbestia louhittiin vuoteen 1975 saakka Tuusniemellä. Koska meillä oli omaa asbestia, sitä myös käytettiin paljon. Myös tuontituotteita; ruskeaa, sinistä ja valkoista asbestia; upotettiin rakennuksiin runsaasti. 

Vaikka uusia asbestirakenteita ei ole saanut enää yli kahteen vuosikymmeneen valmistaa, on asbesti edelleen merkittävä rakennustyön riski. Monet 1960- ja 1970-luvun rakennukset tulevat saneerausikään ja purkutöissä ollaan lähes poikkeuksetta tekemisissä asbestin kanssa. 

Asbesti on asukkaille täysin vaaraton, kun se on sitoutuneena eristeisiin tai rakennusmateriaaleihin. Mikroskooppisen pieni ja terävä asbestikuitu irtoaa rakenteista vasta niitä purettaessa. 

Kivipölykin altistaa 

Asbesti ei ole suinkaan ainoa syöpää aiheuttava pöly rakennustyömailla. 

– Kaikki pöly lisää keuhkokuormaa ja alentaa kynnystä sairastua esimerkiksi astmaan. Pölyt aiheuttavat vuosittain noin 800 syöpäkuolemaa rakentajille, Oksa kertoo. 

Kivipöly aiheuttaa kivipölykeuhkoa eli silikoosia. Silikoosi on keuhkofibroosi yhtä lailla kuin asbestoosikin. 

Keuhkofibrooseissa terve keuhkokudos korvautuu vähitellen sidekudoksella. Tämä aiheuttaa ärsytystä, mikä voi ilmetä pitkäaikaisena, kuivana yskänä. Sidekudoksen seurauksena keuhkojen kyky hapettaa verta heikkenee, mikä johtaa hiljalleen pahenevaan hengenahdistukseen. 

Älä sävellä – äläkä tupakoi 

Asbestitöihin on nykyään hyvät ohjeet ja suojaimet. Ennaltaehkäisy on turvallisen työskentelyn lähtökohta. 

Uusi laki ei tuonut uusia vaatimuksia suojavarusteisiin. Asbestipurkutyötä tekevällä pitää olla kokonaamarilla ja pölynsuodattimilla varustettu hengityksensuojain, kertakäyttöinen, pölyltä suojaava hupullinen suojapuku, suojakäsineet ja umpinaiset jalkineet. 

– Tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan. Noudata annettuja ohjeita ja suojautumisvaatimuksia. Alinta, turvallista rajaa altistumiselle ei tunneta, joten suojautuminen on välttämätöntä. Älä siis sävellä tai sovita omiasi, Oksa opastaa. 

Asbestipurkutyötä tekeville työntekijöille tehdään työterveyshuollossa alkutarkastus ennen purkutyön aloittamista ja määräaikaiset terveystarkastukset kolmen vuoden välein. 

Kolmen vuoden välein tapahtuvaa terveystarkastusta Oksa pitää riittävän tiheänä seurantana. Nykyisenä suosituksena on lisäksi keuhkoröntgenin ottaminen rakennustyöuraa aloitettaessa. Seurantakuvat suositellaan otettaviksi kymmenen vuoden päästä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. 

Aikaisemmin asbestille altistuneita ja nyt purkutöitä tekeviä Oksa kehottaa ehdottomasti lopettamaan tupakoinnin, sillä erityisessä sairastumisvaarassa ovat asbestille altistuneet, jotka tupakoivat. Heidän keuhkosyöpäriskinsä on jopa 10–50-kertainen. 

Onnistunut laki 

Asbestilainsäädännön uudistamista Oksa pitää onnistuneena. 

– Määräyksiin tuli täsmällisyyttä ja kaikki on nyt samassa paketissa. Edelleen keskustellaan siitä, pitäisikö henkilökohtainen altistus mitata myös suojanaamarin sisältä. Tällainen mittaus on melko työläs. Vaihtoehtoina voisivatkin olla suojanaamareiden tiiviystestaukset, Oksa pohtii. 

– Suojautuminen saattaa jäädä epähuomiossa puutteelliseksi, jos maskin reunojen välistä pääsee hengitykseen suodattamatonta ilmaa. Suojanaamarin kumiosat jäykistyvät ajan myötä ja alkavat falskata. 

Oksa ehdottaa, että jokaisella purkutyömaalla olisi mittarein varustettu ”koepää”, jonka kasvoille oman maskin voisia asettaa ja saada tiedon kokonaamarin tiiviydestä. 

ASA-rekisteri tietolähteenä 

Työterveyslaitos on pitänyt vuodesta 1979 lähtien yllä rekisteriä syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvista (ASA). Rekisterin tietoja hyödynnetään työterveysalan tutkimuksissa. 

Rekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 16 000 uutta työntekijää, joista asbestille altistuvia on noin 900. Oksa kiittelee työnantajia siitä, että rekisteriin ilmoitetaan varsin tunnollisesti altisteiden kanssa työskentelevät. 

Lisätietoja:
Työterveyslaitos  Asbestituotteet 

Asbestin terveyshaitat 

  1. Keuhkopussin paksuuntumat eli plauraplakit
    Yleensä vaarattomia muutoksia keuhkopussissa, keuhkon ulkopuolella. Eivät haittaa keuhkojen toimintaa eivätkä ennakoi syöpää.
  2. Asbestoosi
    Pölykeuhkosairaus, jossa hengittävää keuhkokudosta korvautuu hengittämättömällä sidekudosverkolla. Vaatii pitkän altistumisajan. Usein oireeton, mutta vaikeaan tautiin liittyy oireena hengenahdistus. 
  3. Keuhkosyöpä ja mesoteliooma (keuhkopussin ja vatsakalvon syöpä)
    Voimakkaasti altistuneilla syöpään sairastumisen vaara on 2–5-kertainen altistumattomiin verrattuna. 

Asbestia on käytetty

  • palonsuojauslevyissä
  • eristeenä
  • maaleissa ja liimoissa
  • sementtilevyissä
  • akustiikkalevyissä
  • pintojen verhouksessa
  • kuituna tekstiiliteollisuudessa.

Asbestipurkutyötä tekevä tarvitsee:

  • puhaltimella, kokonaamarilla ja pölynsuodattimilla varustetun hengityksensuojaimen (TM3P)
  • kertakäyttöisen, pölyltä suojaavan hupullisen suojapuvun, joka täyttää tyypin 5 vaatimukset standardissa EN 13982-1
  • suojakäsineet, jotka ylettyvät suojapuvun ranteiden kuminauhojen alle kaikissa työasennoissa
  • umpinaiset jalkineet, joiden varret pysyvät kaikissa työasennoissa suojapuvun lahkeiden kuminauhan alla. 

Alinta, turvallista rajaa altistumiselle ei tunneta, joten suojautuminen on välttämätöntä!

Toimittaja: Markku Pulkkinen, Tmi Kirjainkauppa

Muokattu 15.06.2016