Styreeni ja muut orgaaniset liuottimet merkittäviä ammattitautiriskejä osalla toimialoista

Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisuja -sarjassa on tänään julkaistu tutkimusraportti "Styreenin ammattitautipotentiaali suomalaisilla työpaikoilla".

TVK:n julkaisusarjassa julkaistut raportit löytyvä ylänavigaation kohdasta: Julkaisut_TVK:n julkaisusarjat -sivulta.

Styreenin ammattitautipotentiaali suomalaisilla työpaikoilla, TVK:n julkaisuja 3/2016


Tapaturmavakuutuskeskukselle tehty opinnäytetyö painottaa paljon altistuvien työntekijäryhmien ja käytössä olevien liuotinseosten kartoittamisen ja lisätutkimuksen tarvetta.

Styreeni eli vinyylibentseeni on erilaisten muovien, pinnoitteiden ja maalien valmistukseen käytetty orgaaninen liuotin, jota pidetään korkeiden mitattujen pitoisuuksiensa tähden yhtenä keskeisimmistä altisteista suomalaisilla työpaikoilla. Erityisen suuria pitoisuuksia on mitattu tiettyjen työtehtävien, esimerkiksi käsinlaminoinnin, yhteydessä. Styreenin tiedetään kykenevän aiheuttamaan tulipaloriskejä ja pitkällisessä altistuksessa muun muassa tilapäisiä hermosto-oireita, mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä myös arvioitua suuremmasta ammattitautipotentiaalista, erityisesti hermostollisten sairauksien osalta. Styreeni on myös otoksista, eli altistaa yhdessä melun kanssa kuulovaurioille.

Tapaturmavakuutuskeskukselle (TVK) tehty opinnäytetyö Styreenin ammattitautipotentiaali suomalaisilla työpaikoilla tutki styreeniä paljon käyttävillä aloilla rekisteröityjä ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia rekisteröintivuosilta 2005-2013 tilastollisesti ja diagnoosikoodien avulla. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin siitä, onko styreeniä paljon käyttävillä aloilla enemmän ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä kuin muilla aloilla ja voiko osa niistä liittyä styreenialtistukseen. Myös styreenin merkitystä ammattitautialtisteena tapaturmavakuuttajien näkökulmasta arvioitiin.

Styreenille paljon altistuvina toimialoina tutkittiin maalien, lakkojen painovärien yms. valmistusta, muovituotteiden valmistusta, laivojen ja veneiden rakentamista sekä autojen ym. kauppaa, korjausta ja huoltoa. Mahdollisuuksien mukaan tutkittiin myös näiden toimialojen sisältämiä tarkempia toimialoja. Kaikkien ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen taajuuksien yhteistarkastelun lisäksi tutkittiin erillisinä tilastotarkasteluina styreenin epäiltyyn ammattitautiprofiiliin sopivia hermosto- ja korvasairauksia. Lisäksi tarkasteltiin TVK:n tietokannoista sekä Työterveyslaitoksen (TTL) hallinnoimasta Työperäisten sairauksien rekisteristä haettuja tapauksia, joissa styreeni oli mukana kuvauksessa tai diagnoosikoodissa.

Keskeisimpänä havaintona tutkimuksesta saatiin, että styreeni tai sitä muistuttavat muut orgaaniset liuottimet ovat todennäköisesti aiheuttavina osatekijöinä osassa riskitoimialojen ammattitaudeista: toimialoilla oli huomattava määrä hermostosairaustapauksia, joiden aiheuttajaksi oli kirjattu tarkemmin määrittelemättömät orgaaniset liuotinseokset. Tutkituista toimialoista eniten tällaisia tapauksia löytyi huvi- ja urheiluveneiden rakentamisesta sekä moottoriajoneuvojen huollosta ja korjauksesta. Kaikkia ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia tarkasteltaessa tutkituilla toimialoilla oli tapauksia suuremmalla taajuudella kuin kaikkien alojen yhteistaajuus. Myös hermostosairauksia sekä korvasairauksia sekä niiden epäilyjä ilmeni yhtä poikkeusta lukuun ottamatta aloilla kaikkien alojen yhteistä taajuutta suuremmalla taajuudella, joskin tautien alaa kohti pienet määrät tekivät tarkastelusta epätarkempaa.

Tutkimuksen perusteella riskitoimialojen sisällä olevia, erityisen paljon styreenille ja muille orgaanisille liuottimille altistuvia työntekijäryhmiä tulisi tutkia tarkemmin. Lisäksi käytettävien liuotinseosten kartoittamisella ja tarkemmalla tutkimuksella voitaisiin saada paremmin selville, mitkä niiden komponenteista tai yhdistelmistä ovat keskeisimpiä mahdollisia tekijöitä ammattitautien synnyssä. Työterveystyössä tulisi kiinnittää huomiota jatkuvan orgaanisille liuottimille altistumisen torjuntaan ja vähentämiseen.

Evelina Saarela

Muokattu 16.06.2016