TOT 2/14 Suosituksia bioenergiaa tuottavien voimaloiden työturvallisuuteen

Työpaikkaonnettomuuksien tutkintaryhmä analysoi kahdeksan vuosina 1988-2014 sattunutta työpaikkakuolemantapausta, jotka tapahtuivat bioenergiaa tuottavien voimaloiden ja laitosten alueilla.

Teematutkinnan perusteella merkittäviksi myötävaikuttaviksi riskitekijöiksi nousivat biopolttoaineiden ominaisuudet. Tapaturmauhrit menehtyivät häkämyrkytykseen ja holvaantuneen biopolttoaineen purkamisen yhteydessä syöttöruuvin aiheuttamiin vammoihin ja tukehtumiseen. Osa uhreista menehtyi pyörivän murskaimen aiheuttamiin vammoihin.

Miten vastaavat työtapaturmat olisi vältettävissä?

Tutkintaryhmä suosittaa tutkintaraportissa vastaavien tapaturmien välttämiseksi:

  • Biopolttonaineen varastot tulee rakentaa sellaisiksi, ettei niihin tarvitse mennä sisälle.
  • Varastosiilon pohjakulman tulee olla vähintään 45 astetta.
  • Siilonpohjalla tulisi olla sähköinen täristin.
  • Siilon alaosassa tulee olla tarpeeksi suuri ikkuna, josta voidaan helposti tarkkailla säiliössä olevan biopolttoaineen määrää.
  • Siilon kyljessä tulee olla saranoitu luukku, josta voi tarvittaessa siirtää polttoainetta reunoilta kolalla tai lapiolla säiliön pohjan syöttöruuville. Luukulle pitää rakentaa kulkutie tai työskentelytaso ja tarvittaessa suojakaiteet.
  • Varastot ja siilot pitää pystyä tuulettamaan. Suurien siilojen yläosiin on hyvä rakentaa koneellinen poisto. Ilmanvaihdon tai poistoilmanpuhaltimen tulisi käynnistyä hyvissä ajoin ennen siiloon menemistä. Tuuletus tai puhaltimet voisivat esimerkiksi käynnistyä automaattisesti, kun siilon tai sitä ympäröivän rakennuksen ovia avataan. Tuuletuksen voisi kytkeä käynnistymään automaattisesti myös silloin, kun siilossa mitattu häkäkaasun määrä on suuri ja happimäärä on vähäinen.
  • Jos siiloon joudutaan menemään sisälle, työntekijällä tulee olla suoraan osoittava ja hälyttävä pölytiivis häkämittari. Mittarin toimintakunto tulee myös varmistaa säännöllisesti.
  • Jos siilossa on ohjearvoja korkeampi häkäpitoisuus, siiloon saa mennä ainoastaan käyttäen raitisilma- tai paineilmaletkulaitteita. Lisäksi paikalla tulee olla henkilö varmistamassa siilossa työskentelyä koko työvaiheen ajan
  • Siilossa tai sitä ympäröivässä rakennuksessa olisi hyvä olla myös kiinteä häkävaroitin.
  • Siilon tyypistä riippuen sen ylätasolle tulee rakentaa betoniteräksinen tai muu vastaava teräsverkko, jonka päälle on myös hyvä rakentaa liikuteltava kulkutaso.

Lisää toimintaohjeita ja -suosituksia löytyy tutkintaraportista: TOT 2/14

Lisätietoja antaa tutkintaryhmän työtä johtanut työturvallisuusasiantuntija Marja Kaari, p. 0404 504234, etunimi.sukunimi@tvk.fi

Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä Suomessa

Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä (TOT) tutkii useimmat Suomessa työpaikoilla sattuvat kuolemaan johtaneet työtapaturmat. TOT- tutkintajärjestelmä perustuu keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja nykyisen Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) väliseen sopimukseen. Tutkinnat aloitettiin vuonna 1985. Vuodesta 1998 lähtien tutkintaan on otettu myös yrittäjille ja itsenäisille ammatinharjoittajille yhteisellä työpaikalla sattuneet tapaukset (YTOT).

Kaikki valmiit tutkintaraportit, TOT- ja YTOT-raportit, löytyvät sivulta totti.tvk.fi Raportit ovat vapaasti hyödynnettävissä, lähde kuitenkin aina mainittava.

TOT-tutkintajärjestelmästä lisätietoja antavat:
työturvallisuusasiantuntija Marja Kaari, p. 0404 504234,
työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola, p. 0409 220985 ja
johtaja Mika Tynkkynen, p. 040 771 1582
Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tvk.fi.

Muokattu 28.10.2016