Työturvallisuustoiminnan ajankohtaiskatsaus

TVL:N TYÖTURVALLISUUSTOIMINNAN AJANKOHTAISKATSAUS: LOKAKUU 2015

Työtapaturmat ja tapaturmataajuudet laskussa vuonna 2014 

Keväällä Tapaturmavakuutuslaitosten liitto antoi ennakkoarvion vuonna 2014 sattuneista korvatuista työtapaturmista. Parhaillaan olemme työstämässä laajempaa tilastoanalyysia viime vuoden työtapaturmista. Vuositilasto julkaistaan kotisivuillamme lokakuun-marraskuun vaihteessa. 

Työpaikkatapaturmien ja etenkin työmatkatapaturmien kokonaismäärä laski edellisvuodesta. Myös kaikkien alojen tapaturmataajuus laski hieman vuodesta 2013. Positiivista on myös se, että yhä suurempi osuus korvatuista työtapaturmista on lieviä. Vain 0-3 päivän työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia on työpaikkatapaturmista jo noin 60 %. Vakavien, yli 30 pv työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien osuus on samaan aikaan ollut laskussa.   

Mitään kovin yllättäviä muutoksia ei työtapaturmien kokonaismäärissä tai tapaturmataajuuksissa kuitenkaan tapahtunut. Muutoksia huomataankin useimmiten vasta, kun tarkastellaan yksittäisiä toimialoja, ammattiryhmiä tai tapaturmatyyppejä. Tai kun muutosta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä.  

Viimeisen kymmenen vuoden aikoina muutosta on tapahtunut erityisesti toimialoilla, joita on pidetty perinteisesti korkean tapaturmariskin aloina: rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Samaan aikaan tapaturmataajuus on junnannut lähes paikallaan mm. kaupan alalla ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Yksityisen sosiaali- ja terveysalan kasvu näkyy myös työtapaturmien määrässä. Vuodesta 2005 työpaikkatapaturmien määrä on toimialalla lähes kaksinkertaistunut. Tapaturmataajuus sen sijaan hieman laski vuonna 2014. 

Olisiko siis aika suunnata työturvallisuustyötä yhä painokkaammin myös palvelusektorille ja uusille kasvaville aloille?  Toki unohtamatta niitä aloja, joilla tapaturmariski on yhä korkea. Ainakin työelämässä tapahtuvia muutoksia tulee seurata tarkasti ja arvioida niiden vaikutuksia työpaikkojen turvallisuuteen. 

Selittääkö yrityksen koko tapaturmariskiä?  

Valtakunnallisten työtapaturmatilastojen taustalla ovat aina yksittäiset työpaikat ja niiden työturvallisuuskulttuuri. Pidetäänkö turvallisia ja terveellisiä työolosuhteita tärkeänä työpaikalla? Ovatko sekä työnantaja että työntekijät sitoutuneet päivittäiseen turvallisuuden kehittämiseen?  

Useat suuret yritykset ovat raportoineet laskevista tapaturmaluvuista. Jos kerran monilla työpaikoilla on tehty harppauksia parempaan suuntaan työturvallisuudessa, miksi valtakunnalliset luvut edelleen polkevat aika lailla paikoillaan? Onko siis samaan aikaan kasvamassa joukko turvallisuustasoltaan yhä heikompia työpaikkoja? 

Monesti kuulee väitteen, että tapaturmariski olisi suurempi pienissä yrityksissä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tekemän yksityisen sektorin esimerkkitoimialoja koskevan esiselvityksen mukaan yrityskoon vaikutukset tapaturmataajuuteen ovat erisuuntaisia eri toimialoilla. Esimerkiksi rakennusalalla ja vähittäiskaupan alalla yrityskoon vaikutus näyttäisi olevan päinvastainen. Alustavavan selvityksen mukaan vaikuttaa siis siltä, että yrityskoon merkitys vaihtelee toimialoittain ja että hyvä turvallisuustaso on mahdollista saavuttaa kaikissa yrityskokoluokissa. Tapaturmataajuuden luotettava määrittäminen suhteessa yrityskokoon edellyttää kuitenkin lisäselvityksiä. Laskentaa kehitetään yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. 

Työolojen historiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia 

Viime vuoden lopulla julkaistiin Tilastokeskuksen työolotutkimus (v.1977-2013), joka on kattava tietopaketti suomalaisten työolojen muutoksesta viimeisten vuosikymmenten aikana. Muutosta on tapahtunut sekä työelämän rakenteissa että koetuissa työoloissa. Moni asia on työpaikoilla mennyt eteenpäin, mutta myös uusia epäkohtia ja riskejä on ilmaantunut. 

Työturvallisuuden tulevaisuutta on pohdittu mm. sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuustyön raportissa. Kesällä valmistui myös työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelma v. 2016-2019, jossa linjataan työsuojeluvalvonnan keskeiset tavoitteet seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Runkosuunnitelman tausta-aineistoksi STM:n työsuojeluosasto laati yhteistyössä työsuojelun vastuualueiden kanssa työelämän tilasto- ja tutkimustietojen sekä sidosryhmiltä ja työsuojelun vastuualueilta kerättävien tietojen ja havaintojen pohjalta laajan valtakunnallisen työsuojeluvalvonnan toimintaympäristöanalyysin. 

Toimintaympäristöanalyysin perusteella suositellaan, että valvonnan kohdistamisessa otettaisiin huomioon mm.

  • tapaturma-alttiit toimialat ja työpaikat
  • toimialat, joilla käytetään vaarallisia kemikaaleja sekä toimialat, joilla esiintyy kemikaalialtistuksesta aiheutuneita ammattitauteja
  • fyysisen kuormituksen riskitoimialat
  • kosteus ja homeongelmat erityisesti julkisella sektorilla. 

Yhtenä tulostavoitteiden toteutumisen seurannan mittarina on mm. tapaturmataajuuden laskeminen eri toimialoilla.  

Tutkimusta vakavista työtapaturmista ja nanopartikkeleille altistumisesta 

TVL:n aineistoa hyödynnetään jatkuvasti erilaisissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Viime keväällä valmistui diplomityö, jossa selvitettiin nanopartikkelien käyttöä teollisuudessa ja niistä aiheutuvia mahdollisia ammattitautiriskejä.  Nanoteknologiaa hyödyntävissä yrityksissä on monia työvaiheita, joissa työntekijät voivat altistua nanopartikkeleille. Nanopartikkelialtistus on liitetty useisiin hengitys-, sydän -ja verenkiertoelimistön, sekä hermoston sairauksiin. Opinnäytetyössä käytiin läpi myös TVL:n ammattitautirekisteriä. Rekisteristä haettiin tapauksia tutkimuksessa määritettyjen, nanoaltistukseen mahdollisesti viittaavien hakukriteerien perusteella. Tapauksia ei näiden kriteerien perusteella löytynyt. Tätä sinänsä positiivista tulosta ei kuitenkaan voi eikä pidä tulkita yksiselitteisesti siten, että nanopartikkeleille altistumiseen ei liittyisi terveysongelmia. Aihe on huomattavasti moniselitteisempi ja edellyttää jatkossakin tarkkaa seurantaa sekä rekisteriaineiston analysointia 

Tällä hetkellä on juuri valmistumassa hanke, jossa selvitetään vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden työhön paluuta. Selvityksessä kuvataan vuonna 2008 vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden tilannetta vuosittain 5 vuoden ajan tapaturman sattumisen jälkeen. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja selvitys perustuu TVL:n ja Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoihin. Hankkeen tuloksia tullaan julkaisemaan seuraavassa Tapaturmavakuutus-lehdessä 3/15 ja koko tutkimusraportti julkistetaan vuoden 2016 alussa.

Lisätietoja: Marja Kaari, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, p. 0404 504234, sähköposti: marja.kaari@tvl.fi 

Lähteet: 
Koivisto T.: Nanopartikkelialtistus ja ammattitaudit. Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityö. 2015. 

Sutela H. & Lehto A-M: Työolojen muutokset 1977-2013. Tilastokeskus, Helsinki 2014. 

Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelma 2016–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:14.

Muokattu 04.12.2015