Tapaturmavakuutus tuo turvaa työhön

 - Lakiuudistus lähes valmis 

Kattava työtapaturmavakuutus on jokaisen työntekijän perusoikeus. Töitä voikin tehdä joka päivä turvallisin mielin. 

Ylijohtaja Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö”Suomen lakisääteinen työtapaturmavakuutus on kattava, tasa-arvoinen ja edullinen. Olen ylpeä järjestelmästämme. Se on maailman parhaita”, ylijohtaja Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta vahvistaa. 

Jokainen palkansaaja on työnantajan ottaman työtapaturmavakuutuksen piirissä niin työpaikalla kuin kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. Myös maatalousyrittäjille tapaturmavakuutus on pakollinen. Ainoastaan yrittäjät ovat pakollisen työtapaturmavakuutuksen ulkopuolella, mutta heistäkin arviolta noin kolmannes on vakuuttanut itsensä vapaaehtoisesti. 

”Pidän tasa-arvoisuutta erityisen tärkeänä asiana. Työtehtävästä ja palkkatasosta riippumatta kaikkia kohdellaan samalla tavalla eikä turvan taso ole riippuvainen työnantajan tai työntekijän maksukyvystä. Tapaturmavammojen hoito korvataan ja toimeentulo turvataan aina”, Antila korostaa. 

Myös tapaturmavakuutuksen hinta on pystytty pitämään edullisena, kun kaikki ovat järjestelmässä mukana. Toki riskialttiimmilla toimialoilla, kuten rakennustyössä, vakuutusmaksut ovat korkeammat kuin vaikkapa toimistotyössä. 

Työtapaturmavakuutuksissa vallitsevaa, vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua Antila pitää terveenä ja järjestelmän tehokkuutta lisäävänä tekijänä. Vakuutusmaksut eivät juurikaaneroa toisistaan, mutta yhtiöt voivat kilpailla keskenään asiakaspalvelulla, käsittelyaikojen nopeudella sekä hoitoketjun sujuvuudella ja laadulla. 

Uusi laki onnistunut 

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto on ollut vahvasti vastuussa siitä, että vuoden 2016 alussa voimaan tuleva uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki on nykyistäkin selkeämpi. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 1948, joten uudistamistarpeita oli kertynyt mittava määrä. 

”Lain valmistelu on ollut todellinen kolmikantayhteistyön voimannäyte. Kaikki keskeiset osapuolet ovat seitsemän vuoden valmistelun aikana päässeet kertomaan omat näkemyksensä lakiuudistukseen. Työryhmien jäsenet ja niiden puheenjohtajat ovat tehneet hyvää ja perusteellista työtä. Lakimuutos ei varmastikaan näy suurelle yleisölle juuri millään tavalla, mutta järjestelmä palvelee jatkossa vakuutettuja entistäkin paremmin”, Antila vakuuttaa. 

Lakiesitys annettiin eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa ja se ehtii hyvin voimaan vuoden päästä. Parhaillaan laaditaan lakiluonnoksia yleiseen työtapaturma- ja ammattitautilakiin läheisesti liittyvistä laeista, kuten maatalousyrittäjiä sekä sotilas- ja kriisinhallintajoukkoja koskevista tapaturmalaeista. Nekin tulevat voimaan vuoden 2016 alussa. 

Jos Antila olisi vielä jotain uudelta lailta toivonut, niin yrittäjien ottamista siihen mukaan. Nyt osa yrittäjistä saattaa olla tietämättään tapaturmaturvan ulkopuolella. Yllätys voikin vahingon sattuessa olla ihmisen lisäksi kohtalokas myös yritykselle. 

Käsittely nopeutuu 

Uusi työtapaturmalaki asettaa aikaisempaa tiukemmat aikarajat tapaturmahakemusten käsittelylle. Päätös pitää antaa 30 päivän kuluessa siitä, kun kaikki asian käsittelyyn tarvittavat selvitykset ovat saapuneet vakuutusyhtiöön. Nyt takaraja on ollut kolme kertaa pidempi: 90 päivää. Uusi laki velvoittaa vakuutusyhtiön myös ilmoittamaan asiakkaalle, milloin hänen hakemuksensa on otettu työn alle.  

”Käsittelyajat ovat tälläkin hetkellä pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Valtaosa päätöksistä tulee hyvinkin nopeasti, keskimäärin parissa kolmessa viikossa. Käsittelyaikavaatimuksella kuitenkin varmistetaan, ettei kukaan joudu odottamaan päätöstä kohtuuttoman pitkään”, Antila uskoo. 

Homeongelma jäi ilmaan 

Uuden työtapaturma- ja ammattitautilain ainoa valmistelijoiden kesken erimieliseksi jäänyt asia oli kosteusvaurioiden aiheuttamien sairauksien tai oireilun korvaaminen. Homeinen rakennus saattaa aiheuttaa työntekijöille pitkään jatkuvia allergisia oireita tai jopa astmaa. Lainvalmistelun yhteydessä keskusteltiin työpaikan vaihdoksen tukemisesta, mutta asiaan ei löydetty vielä ratkaisua. 

”Kosteusvaurioasiaan on pakko palata jollain aikataululla, koska ongelma on todellinen ja vaikuttaa oireilevien ihmisten elämään valtavasti”, Antila pohtii. 

Vakuutuslääkärit ammattitaitoisia 

Tapaturmavakuutusjärjestelmään kohdistuu suurin kritiikki silloin, kun vakuutusyhtiö hylkää tapaturmahakemuksen. Huutia saavat erityisesti vakuutuslääkärit. 

”Valtaosa tapaturmailmoituksista hyväksytään ja vain vähäinen osa hylätään kokonaan tai osittain. Hylkäykset johtuvat osin siitä, ettei löydetyllä vammalla todeta olevan syy-yhteyttä sattuneeseen tapaturmaan”, Antila selventää. 

”Vakuutusyhtiöissä toimivat asiantuntijalääkärit ovat ammattitaitoisia ja osaavat ratkaista tapaturmahakemukset tasapuolisesti ja lääketieteellisin perustein. Vakuutusyhtiöiden kielteisistä päätöksistä vain noin kymmenesosa muuttuu asiakkaalle myönteisiksi valituselimissä”, Antila perustelee. 

Antila kuvailee vakuutusyhtiöiden lääkäreitä portinvartijoiksi, jotka vastaavat siitä, että kaikkia tapaturman uhreja kohdellaan tasa-arvoisesti. Vakuutuslääkärit käsittelevät vuosittain tuhansia tapaturmatapauksia, jolloin linja muotoutuu automaattisesti yhdenmukaiseksi. 

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohti vast’ikään, kuinka kansalaisten luottamusta vakuutusyhtiöihin yleensä ja niiden asiantuntijalääkäreihin voitaisiin parantaa. Ryhmä esitti työnsä tuloksena, että vakuutuslaitosten olisi jatkossa kirjattava päätöksiin entistä selkeämmin, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty. 

Antilan mielestä hoitaville lääkäreille pitäisi jakaa enemmän tietoa siitä, miten lääkärinlausunnot tulisi kirjoittaa, jotta asian ratkaisu olisi vakuutuslaitoksessa oikeaan tietoon perustuvaa ja nopeaa. Lausunnot ovat usein liian suppeita ja lisäselvitysten hankkiminen vie aikaa. 

Asiakkaalla hyvä oikeusturva 

Asiakas voi valittaa, jos kokee vakuutusyhtiön ratkaisun vääräksi. Valitus osoitetaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Jos muutoksenhakulautakunnankaan päätös ei tyydytä, voi sen päätöksestä valittaa vakuutusoikeuteen ja joissakin tapauksissa myös korkeimpaan oikeuteen. 

Tapaturmavakuutusjärjestelmän valitusteistä ja kansalaisten oikeudenmukaisesta kohtelusta vastaavat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Nämä instanssit valvovat, että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus toimivat puolueettomasti ja tehokkaasti. 

”Muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden käsittelyajat ovat hyvällä tasolla ja huomattavasti lyhyemmät kuin muiden oikeuslaitosten. Päätöksen saaminen sekä muutoksenhakulautakunnassa että vakuutusoikeudessa kestää 4–6 kuukautta”, Antila selventää. 

”Juridinen ja lääketieteellinen osaaminen on sekä muutoksenhakulautakunnassa että vakuutusoikeudessa on erittäin hyvällä tasolla. Valituksia käsittelevät lääkärit eivät toimi missään vakuutusyhtiössä asiantuntijalääkäreinä. Asiakkailla on aina turvanaan myös se, että asian saa valitusteihin uudelleen käsiteltäväksi, jos tapaukseen, esimerkiksi ihmisen terveydentilaan, on tullut uutta tietoa”, Antila painottaa.

Tapaturmissa laskeva trendi 

Työturvallisuuden edistämisessä on Antilan mukaan otettu viime vuosikymmeniä huomattavia edistysaskeleita. Erityisesti vakavien tapaturmien määrä on vähentynyt. Kuolemaan johtavia työpaikkatapaturmia sattuu siltikin vuosittain 30–40.  

Työtapaturmataajuus on nyt 30 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Työtapaturmataajuus on ollut loivassa laskussa viimeisien vuosien aikana. 

Työtapaturmina korvattavista vahingoista viidennes sattuu työpaikan ja kodin välisillä matkoilla, loput työpaikoilla. Kodeissa tapaturmia sattuu siltikin moninkertaisesti työpaikkoihin verrattuna. 

Myös ammattitautien määrä on ollut selkeässä laskussa. Ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä diagnostisoidaan noin 4 000 henkilöllä vuodessa. Noin kaksikymmentä vuotta sitten ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä tuli vuosittain esille noin 6 000.  

Työtapaturmat aiheuttavat edelleenkin huomattavia menetyksiä yhteiskunnalle, ihmisten kärsimyksistä puhumattakaan. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työtapaturmista seuraava keskimääräinen työkyvyttömyysaika on noin 20 päivää. Menetettyjen työpäivien arvo on arviolta yli miljardi euroa vuodessa.  

Työtapaturmavakuutusjärjestelmästä maksetaan vuosittain korvauksia noin 600 miljoonaa euroa. Vain viidesosa korvauksista on hoitokuluja. Suurin kulu muodostuu tapaturmapäivärahoista ja -eläkkeistä. 

”Tavoiteltavaa ja myös realistista on, että tapaturmataajuus saataisiin jollain aikavälillä puolitettua nykyisestä. Kokonaan tapaturmista ei päästä koskaan eroon, vaikka se ihannetilanne olisikin. Kuolemaan johtavien tapaturmien osalta tavoitteena pitää olla nolla. Ehdottomasti suurin hyöty tapaturmien määrän pienenemisestä on inhimillisten kärsimysten väheneminen. Toissijaisena hyötynä tulee yhteiskunnan ja yritysten rahojen säästyminen”, Antila muistuttaa. 

Teksti ja valokuva: Markku Pulkkinen
Tilastograafi: TVL, nyk. TVK

 

 

Muokattu 04.12.2015