Mikä muuttui ja miten?

Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistuksessa tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja kuntoutuslaki yhdistettiin yhdeksi laiksi.

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat 1.1.2016 tai tämän jälkeen. Tätä aikaisemmin sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin sovelletaan tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia ja kuntoutuslakia.

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä. Työsuhteen tulkinta on jatkossa sama kuin työsopimuslaissa. Laissa on määritelty uudelleen myös se, mitä tarkoitetaan yrittäjällä. Näin työntekijän ja yrittäjän välinen rajanveto selkiytyi.

Uudessa laissa on liki 300 pykälää. Yksityiskohtainen sääntely lisää selkeyttä ja avoimuutta. Muun muassa tapaturman ja korvattavan tapaturmavamman välillä vaadittava lääketieteellinen syy-yhteys on kirjattu lakiin.

Työtapaturman määrittely uudistuu

Uudessa laissa on säädetty tapaturmavakuutuslakia yksityiskohtaisemmin siitä, mikä on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Yksityiskohtaisuus näkyy esimerkiksi siten, että uusi laki sisältää erilliset pykälät työssä, työntekopaikan alueella ja työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneista tapaturmista. Lisäksi erikseen säädetään muun muassa koulutuksessa, virkistystilaisuudessa ja terveydenhuoltokäynnillä sattuneista tapaturmista.

Etuuksiin ei olennaisia muutoksia

Etuudet säilyivät pääsääntöisesti ennallaan. Lakiin on kirjattu nykyinen oikeus- ja korvauskäytäntö. Muutoinkin laki on kirjoitettu nykyistä yksityiskohtaisemmin, kuten perustuslaki edellyttää.

Etuuksiin on tehty muun muassa seuraavia teknisiä tarkistuksia:

  • Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, ei enää päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Kuntoutusrahan suuruus määräytyy kuitenkin samoin perustein kuin päivärahan tai tapaturmaeläkkeen.
  • Haittalisän nimi muuttuu hoitotueksi. Sen määrä ja perusteet eivät muutu.
  • Lääkinnällinen kuntoutus korvataan sairaanhoitona, ei enää kuntoutuslain mukaisena kuntoutuksena. Tämä ei vaikuta kuitenkaan kuntoutusetuuksiin.

Esimerkkinä nykyisen vakiintuneen korvauskäytännön huomioon ottamisesta voidaan mainita se, että järkytyksen aiheuttaman stressireaktion korvausedellytykset on kirjattu lakiin.

Haittarahasäännökset on uudistettu vuonna 2010, joten nyt muutosta ehdotetaan lähinnä haittarahan maksamistapaan: haittaraha maksetaan jatkuvana korvauksena haittaluokasta 6 alkaen. Aiemmin maksetiinn kertakorvaus haittaluokissa 1 – 10.

Työnantaja – Mikä muuttuu?

  • Jos maksat työntekijöillesi palkkaa yhteensä yli 1 200 euroa vuodessa, olet vakuuttamisvelvollinen työnantaja ja sinun pitää ottaa työntekijöillesi lakisääteinen tapaturmavakuutus. Uudessa laissa vakuuttamisvelvollisuus perustuu teetettyjen työpäivien sijaan työntekijöille maksettujen palkkojen euromäärään.
  • Kun työntekijällesi on sattunut työtapaturma tai hänellä epäillään ammattitautia, sinun pitää tehdä ilmoitus vakuutusyhtiöösi 10 arkipäivän kuluessa siitä, kun sait tiedon tapahtuneesta.
  • Lakiin on kirjattu tilanteet, joissa olet työnantajana oikeutettu tietojen saantiin sekä se, milloin voit hakea muutosta korvauspäätökseen.
  • Tapaturmavakuutuskeskus eli entinen TVL valvoo vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä. Jos et ole ottanut vakuutusta, sinulle määrätään laiminlyöntimaksu ja vakuutusmaksua vastaava maksu laiminlyönnin ajalta.

Työntekijä – Mikä muuttuu minun kannaltani?

  • Kun sinulle on sattunut työtapaturma tai sinulla epäillään ammattitautia, saat aiempaa enemmän tietoa korvausasiasi käsittelyn etenemisestä vakuutusyhtiössä. Saat muun muassa ilmoituksen siitä, kun korvausasiasi on tullut vireille.
  • Sen jälkeen, kun vakuutusyhtiössä on kaikki korvauskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat, saat korvauspäätöksen viimeistään 30 vuorokauden kuluessa. Aiemmin enimmäiskäsittelyaika oli kolme kuukautta.
  • Uuteen lakiin on kirjattu vuosityöansion laskentaperusteet. Vuosityöansion määrittäminen muuttui entistä läpinäkyvämmäksi, ja voit helpommin tarkistaa itse ansionmenetyskorvaustesi perusteena olevan vuosityöansiosi määrän.

 

Yrittäjä ja perhe – Mikä muuttuu meidän kannaltamme?

  • Yrittäjän määrittely muuttui vastaavaksi kuin mitä se on työeläkelainsäädännössä. Jos sinulla on yrittäjän eläkevakuutus, et kuulu pakollisesti vakuutettaviin, mutta voit edelleen vakuuttaa itsesi vapaaehtoisella yrittäjän tapaturmavakuutuksella.
  • Eläkevakuutuksesi YEL-työtuloa käytetään myös vapaaehtoisessa yrittäjän tapaturmavakuutuksessa vuosityöansiona, jonka perusteella sinulle maksetaan esimerkiksi ansionmenetyskorvaukset.
  • Jos olet yrittäjän perheenjäsen ja teet töitä hänelle työsuhteessa, kuulut pääsääntöisesti pakolliseen vakuutukseen. Työntekijänä sinua ei voida enää erikseen vakuuttaa vapaaehtoisella työajan vakuutuksella.
Muokattu 04.12.2015