Kuva -

Rakentamisen buumi haastaa työturvallisuuden

Rakentamisessa on menossa voimakas nousukausi. ”Nyt mitataan reilun 10 vuoden pitkäjänteinen työ siinä, voidaanko työpaikkatapaturmia edelleen vähentää, vaikka työtuntien määrä onkin nousussa”, sanoo riskipäällikkö Kimmo Salojoki Fenniasta.

Rakentaminen on ollut perinteisesti tapaturmien kannalta riskialttein toimiala. Kun kaikilla toimialoilla vuonna 2016 sattui 28 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti, rakentamisessa luku oli 59,8. Hyvä uutinen on se, että rakentamisenkin toimialalla työpaikkatapaturmataajuus on laskenut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien, jolloin luku oli 68,1. Vuonna 2016 työpaikkatapaturmataajuus on tarkastelujakson 2005–2016 alhaisin.

”Työtä on tehty valtavasti turvallisuuden kehittämisen eteen, ja se työ tuottaa nyt tulosta”, toteaa Kimmo Salojoki tyytyväisenä. Salojoen mukaan muuallakin kuin suurissa rakennusyrityksissä kiinnitetään aidosti huomiota työturvallisuuteen.

”Yritykset ovat heränneet siihen, että tapaturmat aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittäviä taloudellisia menetyksiä.”

Pääurakoitsija vastaa työmaasta

Rakentamisen päätoimialalla palkansaajille sattui vuoden 2016 aikana 13 302 korvattua työpaikkatapaturmaa. Työpaikkatapaturmien määrä nousi 3,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että työllisten määrä kasvoi samana aikana noin 11 000 henkilöllä ja alalla tehtiin noin kuusi prosenttia enemmän työtunteja vuoteen 2015 verrattuna. Palkansaajien lisäksi vakuutetuille yrittäjille sattui yhteensä 2 065 työpaikkatapaturmaa.

Salojoen mukaan on selkeästi nähtävissä se, että järjestäytyneissä yrityksissä sattuu vähemmän työtapaturmia. ”Nämä ovat myös usein isompia työnantajia, joilla on myös paremmat resurssit ja osaaminen työturvallisuuden kysymyksissä. Näillä myös työpatapaturmavakuutusmaksut reagoivat kovemmin mahdollisiin työtapaturmiin, mikä sekin tietenkin vaikuttaa.”

Nolla tapaturmaa tavoitteeksi

Hyvää pitkän aikavälin kehityksessä on Salojoen mielestä se, että yli neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuusluku on laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2015 yli 40 prosenttia.

Vuonna 2015 suurin osa (44,5 %) sairaspäivistä aiheutui putoamisen, hyppäämisen, kaatumisen tai liukastumisen seurauksena. Näistä vahingoista suurin osa oli vakavuudeltaan lieviä kaatumisia ja liukastumisia.

Vakavia työpaikkatapaturmia toimialalla sattui vuonna 2015 yhteensä 1 231, joka oli hieman enemmän kuin vuonna 2014. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia rakentamisen toimialalla sattui vuonna 2015 kolme tapausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2016 niitä sattui viisi.

”Rakennusteollisuuden ajamassa Nolla tapaturmaa vuodelle 2020 -tavoitteessa on vielä tekemistä. Tavoitteen pitääkin olla kova, jotta kehitystä saadaan aikaiseksi.”

Nuorten iso määrä yllättää

Lähes puolet rakennusalan vuokratyöntekijöiden työssä sattuneista tapaturmista sattui alle 30-vuotiaille työntekijöille, mikä hämmästyttää myös Salojokea.

”Henkilöstön vuokrausyritysten kautta rakennustöihin tulee yleensä nuoria työntekijöitä. Suurin osa vuokratyöntekijöiden työtehtävistä on rakennussiivousta, rakennusapumiehen ja rakennusmiehen töitä”, listaa Salojoki.

”Rakentamisessa ilmeisesti menee niin, että ammattimies osaa tehdä työnsä myös turvallisesti, mutta koulussa sitä ei vielä ole opittu. Työn opastuksen merkitys nousee tosi paljon. Näyttää siltä, että nyt ei ole osattu kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.”

Toinen seikka, mikä vuoden 2016 luvuissa Salojokea pistää silmään, on palkansaajien työliikekipeytyminen.Työliikekipeytymisiä korvattiin rakentamisen toimialalla yhteensä 892 tapausta. 70 prosenttia työliikekipeytymisiä aiheutui taakan käsivoimin siirtämisestä, ja suurin osa näistä sattui rakennustyöntekijöille.

”Vieläkään ei käytetä apuvälineitä, vaikka niiden avulla työ saadaan suoritettua sekä nopeammin että turvallisemmin. Ehkä puutetta on johtamisessa ja ennakkosuunnittelussa. Apuvälineitä ei ole osattu ottaa mukaan, eikä niitä viitsitä hakea vähänkään kauempaa.”

Teksti: Omnipress/Eija Seppänen

5.7.2018

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;