Kuva -

Kuntasektori ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntasektorilla työpaikkatapaturmien lukumäärä on pysynyt verraten samalla tasolla vuodesta 2011. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla työpaikkatapaturmien lukumäärä on noussut vuodesta 2005 vuoteen 2016 voimakkaasti - tällä aikavälillä lukumäärä on tuplaantunut.

Huom! Toimiala Q Terveys- ja sosiaalipalvelut sisältää tässä tilastojulkaisuissa kaikki muut paitsi kuntasektorin sosiaali- ja terveyspalvelut.

Työpaikkatapaturmien taajuus on kuntasektorilla myös pysynyt likimain samalla tasolla, joskin siinä näkyy laskeva trendi vuodesta 2011. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuntasektorin työpaikkatapaturmien taajuus laski 0,3 taajuusyksikköä (-1,3 %). Jos sama tarkastelu tehdään rajaamalla aineisto vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneisiin tapaturmiin, on taajuus laskenut vuodesta 2011 vuoteen 2015 selvästi alemmalle tasolle 1,5 taajuusyksiköllä (-14,6%).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan voimakas kasvu näkyy myös työpaikkatapaturmien taajuusluvuissa, taajuus näkyy laskennallisesti nousseen ja se ylittää jo kaikkien toimialojen keskimääräisen taajuustason. Osan noususta voi tosin selittää se, että voimakkaasti kasvavalla toimialalla laskennassa käytetty työtuntitieto ei reagoi muutokseen yhtä nopeasti kuin työtapaturmien lukumäärä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla taajuusluku on noussut etenkin sosiaalihuollon laitospalveluissa. Taustalla on todennäköisesti toiminnan siirtymistä ostopalveluiksi yksityiselle sektorille. Terveyspalvelujen toimialan osalta taajuus on laskenut 2014-2016 yhteensä 4,2 taajuusyksikköä (-14,0 %).

Työssä sattuneet tapaturmat

Kuntasektorilla ja yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla vuonna 2016 sattuneet palkansaajien tapaturmat rajataan tässä tarkastelussa työssä sattuneisiin. Vuoden 2016 tilastoaineistossa on käytettävissä uuden lain mukainen sattumisolosuhdetieto (korvauspäätöksessä oleva vahinkotapahtuman sattumisolosuhde). Tässä luvussa tarkastellaan työssä sattuneita tapaturmia. 

Yksityiskodeissa työssä sattuneiden työtapaturmien määrä on toimialan alustavissa asiantuntija-arvioissa vaikuttanut yllättävän pieneltä. Kun aineistot tarkentuvat esimerkiksi vahinkokuvaustiedoilla, on tarpeen vielä selvittää, onko esim. kodeissa sattuneita työtapaturmia tilastoitu jostain syystä virheellisesti esimerkiksi hoitolaitoksissa tai tuntemattomassa työympäristössä sattuneiksi.

Kuntasektorilla tehdään hyvin erilaisia töitä ja se aiheuttaa päätoimialan tasolla sen, että tapaturmien lukumäärältään pienten ammattiryhmien korkeariskisetkin työt peittyvät kokonaisuuden tarkastelussa työntekijämäärältään suurempien taakse. Korkeariskisten töiden profiili eroaa yleensä keskimääräisestä ja niiden erillistarkastelu on tarpeen.

 

Kuntasektorilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä valtion töissä vuonna 2015 työtapaturmista aiheutuneista työkyvyttömyyspäivistä karkeasti vajaa puolet aiheutui poikkeamaltaan kaatumisista, liukastumisista, putoamisista tms. (31,6 %) tai äkillisestä fyysisestä kuormituksesta (11,3 %), kuten käsivoimin nostoista. Nämä huomiokohdat on tunnistettu tilastoaineistosta jo aiemminkin.

28.3.2018

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus

Huom!

Vuoden 2016 lukumäärät ja taajuudet eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempiin vuosiin lainsäädännössä ja tilastoinnissa tapahtuneista muutoksista johtuen.
Aikasarjojen katkos on merkitty katkoviivalla kuvaajiin. Lisätietoa muutoksista 

Kaikkien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus ja väh. 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus: kaikki toimialat yhteensä, kuntasektori Z ja yksityiset sosiaali-ja terveyspalvelut Q.

Kuntasektorin työtapaturmien ikäryhmätarkastelu

Kuntasektorin palkansaajien lukumäärän ja työtapaturmien lukumäärän suhteen ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että aivan nuorimmilla alle 20-vuotiaiden ikäluokilla on huomattavasti kohonnut tapaturmasuhde ja käyristä voi havaita myös selvästi, että tapaturmasuhde on suhteellisen korkea n. 30-vuotiaisiin asti. Tämä havainto on samansuuntainen kuin TVK:n aiemmassa ikäryhmittäisessä taajuuslaskennassa. Vanhemmilla ikäryhmillä puolestaan työmatkatapaturmien ja vakavimpien tapaturmien osuudet tyypillisesti korostuvat (vakavat liikkumistapaturmat).

Oppilaiden tapaturmat työssä

Valtaosa oppilastapaturmista tilastoituu kuntasektorille. Vuonna 2016 kuntasektorilla oli yhteensä 1892 työssä sattunutta ns. oppilastapaturmaa, joista 1728 sattui ammattikoulun oppilaille ja 156 peruskoulun oppilaille. Eniten oppilastapaturmissa on sormi- (651 tapaturmaa) ja silmävammoja (212 tapaturmaa). Yleisimmät työsuoritukset tapaturmissa ovat esineiden käsitteleminen ja käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen.

Tarkempi tarkastelu kuntasektorin ulkopuolisesta sosiaali- ja terveyspalvelutoimialasta

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla työssä sattuneet tapaturmat painottuvat paljon nuorempiin työntekijöihin kuin kunta-alalla. Tämä on todennäköisesti seurausta varsin erilaisesta työntekijöiden ikäjakaumasta. Yleisimmin ko. toimialalla työssä sattuneet tapaturmat 2016 ovat olleet sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä (n. 44%) tai haavoja ja pinnallisia vammoja (n. 39 %). Naisten osuus toimialan tapaturmista oli n. 84 %. Yleisimmät tapaturmasta koodatut työsuoritukset ovat toimialalla olleet henkilön liikkuminen (n. 39 %), taakan käsivoimin siirtäminen (n. 20 %) ja esineiden käsitteleminen (n. 20 %).

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla vuonna 2016 työssä sattuneiden tapatumien lukumäärissä huomiota herättää nostamiseen liittyvien tapaturmien verraten suuri määrä (859 tapaturmaa). Nostamiseen liittyviä tapaturmia sattui kaikenikäisille työntekijöille ja yleisimmin loukkaantui selkä (375 tapaturmaa) tai yläraajat (277 tapaturmaa).

;