Kuva -

Ansionmenetyskorvaukset

Päiväraha

Työkyvyttömyyden perusteella maksetaan aluksi päivärahaa, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää vahinkopäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa ei makseta vahinkopäivältä. Päivärahaa maksetaan enintään yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien ja kaikilta kalenteripäiviltä.

Päivärahan suuruus on neljän viikon ajan vahinkopäivän jälkeen samansuuruinen kuin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. Tällöin päiväraha maksetaan työnantajalle. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu tuona aikana, päiväraha määräytyy vahinkotapahtumaa edeltäneiden neljän viikon työnansioiden perusteella.

Ensimmäisen neljän viikon jälkeen päivärahan suuruus on 1/360-osa vahingoittuneen vuosityöansiosta.

Päivärahaa voidaan maksaa myös osakorvauksena, jos työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista. Työkyvyn heikentymän tulee olla vähintään 10 %.

Opiskelijan, koululaisen ja yrittäjän päivärahasta on työtapaturma- ja ammattitautilaissa omat säännökset. Samoin omat säännökset koskevat päivärahaa tilanteessa, jossa ammattitauti ilmenee vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla henkilöllä.

Päiväraha on verotettava etuus.

Päivärahasta tehdään ennen ennakonpidätystä palkansaajamaksujen vähennys. (ks. vähennyksen suuruus vuosittain)

Tapaturmaeläke

Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta, maksetaan vahingoittuneelle tapaturmaeläkettä, jonka suuruus määräytyy vuosityöansion perusteella.

Täysi tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansiosta alle 65-vuotiaalle ja 65 vuotta täyttäneelle 70 % vuosityöansiosta.

Tapaturmaeläke voidaan maksaa myös osakorvauksena, jos työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista. Työkyvyn heikentymän tulee olla vähintään 10 %.

Työkyvyn arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja. Työkyvyn heikentymisen tulee olla seurausta nimenomaan korvattavasta tapaturmavammasta tai ammattitaudista eikä muusta tapaturmasta tai ammattitaudista riippumattomasta sairaudesta tai vammasta.

Opiskelijan, koululaisen ja yrittäjän tapaturmaeläkkeestä on työtapaturma- ja ammattitautilaissa omat säännökset. Samoin omat säännökset koskevat tapaturmaeläkettä tilanteessa, jossa vahinkotapahtuma on sattunut vanhuuseläkkeellä tehdyssä työssä. 

Tapaturmaeläke tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla työeläkeindeksillä.

Tapaturmaeläkkeen perusmäärään tehdään alle 65-vuotiaille kuudennen vuoden alusta lukien perusmäärän korotus eläkkeensaajan iän perusteella.

Tapaturmaeläke on verotettava etuus.

Kuntoutusraha

Ansionmenetys ammatillisen kuntoutuksen ajalta korvataan vahingoittuneelle kuntoutusrahalla päivärahan ja tapaturmaeläkkeen sijaan.

Lähtökohtaisesti ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha on täysimääräisen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen suuruinen. Jos kuntoutus ei kuitenkaan estä vahingoittunutta tekemästä ansiotyötä, kuntoutusraha määräytyy ansionmenetyksen perusteella.

Kuntoutusraha maksetaan ammatillisena kuntoutuksena korvatun koulutuksen opetusohjelmaan kuuluvan loman ajalta samansuuruisena kuin varsinaisen koulutuksen aikana. Näin ollen esimerkiksi kesätyöansiot eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään.

Vuosityöansio

Ansionmenetyskorvaus perustuu vuosityöansioon seuraavissa tilanteissa:

  • päiväraha neljän viikon jälkeen vahinkotapahtumasta
  • tapaturmaeläke
  • kuntoutusraha neljän viikon jälkeen vahinkotapahtumasta ja tapaturmaeläkeaikana
  • perhe-eläke (leskeneläke ja lapseneläke).

Vuosityöansio määritetään vahingoittuneen työansioista vahinkotapahtuman sattuessa (vahinkopäivän työnansio). Tämä lasketaan vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella. Huomioon otetaan kaikki vahinkopäivänä voimassa olleet työsuhteet.

Vahinkopäivän työansiota verrataan vahinkotapahtumaa edeltävien kolmen kalenterivuoden työansioiden (vertailuajan työansiot) keskiarvoon. Jos vahinkopäivän työansio ei poikkea 20 % edellä mainitusta keskiarvosta, vuosityöansiona pidetään vahinkopäivän työansiota.

Jos vahinkopäivän työansio poikkeaa vähintään 20 % vertailuajan työansioiden keskiarvosta, vuosityöansiona pidetään vertailuajan työansioiden ja vahinkopäivän työansion keskiarvoa. Jos tämä vähintään 20 %:n poikkeama johtuu kuitenkin jostakin pysyväksi arvioitavasta muutoksesta ansioissa, vuosityöansiona pidetään vahinkopäivän työnansiota.

Edellä on kuvattu vuosityöansion määrittäminen pääpiirteissään. Laskennassa otetaan lisäksi huomioon työttömyyden, sairauden ja muun poissaolon vaikutus työansioihin. 

Työnansioon luetaan rahapalkan lisäksi muu työstä saatu veronalainen vastike, kuten esimerkiksi luontoisetu.

Jos vuosityöansio jää alle laissa säädetyn rajan, käytetään korvausten perusteena vähimmäisvuosityöansiota.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa on erityissäännöksiä opiskelijoiden ja eläkeläisten vuosityöansiosta.

Vuosityöansion määrittäminen pääkohdittain

Tarjoilijalle on sattunut tapaturma 1.1.2016. Työsuhde on alkanut 1.12.2014 ja kyseessä on vakinainen työsuhde.

  • Vahinkopäivän ansiot eli ansiot ajalla 1.1.2015 – 31.12.2015 ovat 26.363,45 e
  • Vertailuajan ansiot eli ansiot vuosina 2013 – 2015 ovat 26.363,45,00 e, 15.763,00 e ja 23.477,00 e ja korotettuna vuoden 2016 tasoon 26.556,873 e, 16.031,55 e, 24.290,82 e, jolloin niiden keskiarvoksi tulee 22.293,08 e
  • Verrattaessa vahinkopäivän työansiota vertailuajan ansioiden keskiarvoon saadaan poikkeamaprosentiksi 18,25843
  • Koska vahinkopäivän työansio ei poikkea 20 % vertailuajan työansioidenkeskiarvosta, vuosityöansiona pidetään vahinkopäivän työansiota eli 26.363,45 e.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus