Kuva -


Takaisin

Vuosityöansion erityiskysymyksiä

TYTAL:n mukaisen vuosityöansion määräämisen erityiskysymyksiä

(21.12.2016)

Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

Osa-aikaista työtä tekevä henkilö voi saada soviteltua työttömyysetuutta. Sovitellun työttömyysetuuden etuuspäivät huomioidaan sekä laskettaessa vahinkopäivän ansiotasoa että vertailuvuosien työansioiden laskennassa. Laskentaa varten sovitellun työttömyysetuuden etuuspäivät muunnetaan laskennallisiksi täysiksi työttömyyspäiviksi seuraavalla tavalla:

Sovitellun työttömyysetuuden etuuspäivien huomioiminen vahinkopäivän ansioiden laskennassa

Vahingoittuneelta selvitetään, onko hänelle maksettu soviteltua työttömyysetuutta vahinkohetken työsuhteen aikana, jos vahingoittunut tekee vahinkotapahtuman sattuessa osa-aikatyötä, hän on lomautettuna vahingon sattuessa, hän on ETK:n ansaintarekisteriotteen mukaan saanut aiemmin soviteltua työttömyysetuutta tai jos on muuten syytä olettaa, että vahingoittuneelle on maksettu vahinkohetken työsuhteen aikana soviteltua työttömyysetuutta.

Laskentaa varten työantajalta selvitetään, miten vahingoittuneen työaika on järjestetty sovitellun työttömyysetuuden maksamisen ajalta. Jos vahingoittunut on tehnyt viisipäiväistä viikkoa lyhyempää työviikkoa, työantajalta pyydetään tieto päivistä, jolloin työtä ei ole ollut. Jos vahingoittunut on tehnyt etuusaikana säännönmukaista työaikaa lyhyempää työaikaa, työnantajalta selvitetään tehtyjen työpäivien ja -tuntien määrä.

Jos vahingoittunut on tehnyt sovitellun työttömyysetuuden aikana viisipäiväistä työviikkoa lyhyempää työviikkoa, pidetään päiviä, jolloin työtä ei ole ollut, laskennallisina työttömyyspäivinä. Laskennallisia työttömyyspäiviä käsitellään vahinkopäivän ansioiden laskennassa kuten palkattomia poissaoloja. Ansioita nostettaessa vuositasolle kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää ja kalenterivuodessa 360 päivää, ellei kyse ole alasta, jolla vuosilomapalkka sisältyy lomarahaan, jolloin kalenterivuoteen sisältyy 330 päivää.

Esim. 1: Myyjänä työskentelevälle A:lle sattuu vahinko 30.6.2016 osa-aikaisessa työsuhteessa, joka on alkanut 2.5.2016. Vahinkoa edeltävän ajan (2.5.2016–29.6.2016, 58 päivää) ansiot ovat 3.300,00 euroa. Lomarahaa A:lle ei ole maksettu, mutta hänellä on oikeus lomarahaan.

Osa-aikainen työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. A hakee kokopäiväistä työtä, ja hänelle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.

Työantajalta saadun tiedon mukaan vahinkoa edeltävänä aikana töitä ei ole ollut tarjolla kahdeksana päivänä. Niitä pidetään vahinkopäivän ansioiden laskennassa laskennallisina työttömyyspäivinä.

Vahinkopäivän työansiot, joissa on huomioitu sovitellun työttömyysetuuden maksaminen, ovat kahden desimaalin tarkkuudelle pyöristettynä 23.760,00 e [= 3.300,00 e / (58 – 8) x 360]. Lisäksi A:n vahinkopäivän vuosiansioissa huomioidaan laskennallinen lomaraha, joka on kahden desimaalin tarkkuudelle pyöristettynä 990,00 e.

Jos vahingoittunut on tehnyt sovitellun työttömyysetuuden aikana säännönmukaista päivittäistä työaikaa lyhyempää päivittäistä työaikaa, päivittäisen työajan lyhennys muunnetaan ensin laskennallisiksi työttömyyspäiviksi, minkä jälkeen niiden vaikutus poistetaan vahinkopäivän ansioista nostamalla ansiot vuositasolle. Laskennallisia työttömyyspäiviä käsitellään vahinkopäivän ansioiden laskennassa kuten palkattomia poissaoloja.

Muunnettaessa työajan lyhennystä laskennallisiksi työttömyyspäiviksi vuodessa katsotaan olevan 253 työpäivää ja 2028 työtuntia riippumatta siitä, onko kyse alasta, jolla vuosilomapalkka sisältyy lomarahaan vai ei. Vahinkoa edeltävään ajanjaksoon sisältyvä työajan lyhennys muunnetaan täysiksi työpäiviksi vertaamalla ajanjakson toteutuneiden työtuntien määrää (työtuntien määrä x työpäivien määrä) ajanjakson säännönmukaiseen työtuntien määrään (työpäivien määrä x 2028/253). Laskentaa varten työnantajalta selvitetään tehtyjen työpäivien ja työtuntien määrä.

Esim. 2: Siistijänä työskentelevälle B:lle sattuu vahinko 15.7.2016 osa-aikaisessa työsuhteessa, joka on alkanut 2.5.2016. Vahinkoa edeltävän ajan (2.5.2016–14.7.2016, 73 päivää) ansiot ovat 2.125,00 euroa. Lomarahaa B:lle ei ole maksettu, mutta hänellä on oikeus lomarahaan.

Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. B tekee osa-aikaista työtä ja saa soviteltua työttömyysetuutta. Vahinkoa edeltävänä aikana B on tehnyt töitä keskimäärin 20 tuntia viikossa, työnantajan mukaan yhteensä 220 työtuntia 54 työpäivän aikana.

Laskennallisiksi työttömyyspäiviksi saadaan 27 päivää seuraavalla laskutoimituksella pyöristäen laskutoimituksen tulos lähimpään täyteen päivien määrään:

Vahinkopäivän vuosiansiot, joissa on huomioitu sovitellun työttömyysetuuden maksaminen, ovat kahden desimaalin tarkkuudelle pyöristettynä 16.630,43 e [≈ 2.125,00 e / (73 – 27) x 360]. Lisäksi B:n vahinkopäivän vuosiansioissa huomioidaan laskennallinen lomaraha, joka on kahden desimaalin tarkkuudelle pyöristettynä 692,93 e.

Sovitellun työttömyysetuuden etuuspäivien huomioiminen poistettaessa poikkeukselliten syiden vaikutusta vertailuvuosien ansioihin
Poistettaessa poikkeuksellisten syiden vaikutus vertailuvuosien ansioista laskennassa huomioidaan poissaoloina kaikki sellaiset ajanjaksot, joilta vahingoittuneelle on maksettu soviteltua työttömyysetuutta.

Vertailuvuosilta sovitellun työttömyysetuuden ajalta poissaolopäivät lasketaan Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteriotteen tietojen perusteella. Sovitellun työttömyysetuuden ajalta laskennalliset työttömyyspäivät määritetään etuuspäivistä rekisteriotteen suhteutusprosenttiosuuksien mukaisesti pyöristäen päivien määrä lähimpään täyteen päivien määrään.

Esim. 3: C:lle sattuu työtapaturma vuonna 2016. Hänen ansiorekisteriotteensa näyttää vertailuvuosien osalta seuraavalta:

(Klikkaa kuva suuremmaksi)
 

Vertailuajan ansioiden laskennassa huomioidaan seuraavat poissaolot:

  • vuonna 2013 kuusi sairaudesta johtuvaa poissaolopäivää;
  • vuonna 2014 viisi sairaudesta johtuvaa poissaolopäivää
  • vuonna 2015 229 työttömyydestä johtuvaa poissaolopäivää
  • [210 + (21 x 0,9036) = 210 + 18,9756 = 228,9756 ≈ 229].


Esim. 4: D:llä, jolle sattuu työtapaturma vuonna 2016, on ansaintarekisteriotteen mukaan ollut vertailuvuosina seuraavat poissaolot:

  • vuonna 2013 työttömyyttä 260 päivää ilman suhteutusprosentteja
  • vuonna 2014 ajalla 29.12.2014–31.12.2014 kolme työttömyysetuuspäivää 58,66 suhteutusprosentilla
  • vuonna 2015 ajalla 1.1.2015–18.1.2015 12 työttömyysetuuspäivää 58,57 suhteutusprosentilla ja ajalla 19.1.2015–15.2.2015 20 työttömyysetuuspäivää 95,80 suhteutusprosentilla.

Vertailuajan ansioiden laskennassa huomioidaan seuraavat poissaolot:

  • vuonna 2013 260 työttömyydestä johtuvaa poissaolopäivää;
  • vuonna 2014 kaksi työttömyydestä johtuvaa poissaolopäivää (3 x 0,5866 = 1,7598 ≈ 2)
  • vuonna 2015 28 työttömyydestä johtuvaa poissaolopäivää
  • [(12 x 0,5857) + (20 x 0,9580) = 7,0284 + 19,16 = 26,1884 ≈ 26].

Vähennetyt ja osittaiset etuudet vertailuaikana

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vuosityöansion määrittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA) 7 §:n 2 momentissa säädetään tarkemmin siitä, miten TyTAL 71 §:n 3 momentin mukaiset poikkeukselliset syyt otetaan huomioon vertailuajan ansioiden laskennassa.

Asetuksen sisältämän pääsäännön mukaan etuudet otetaan laskennassa huomioon kunkin etuuden suorituspäivien lukumäärän mukaan. Jos huomioon otettavaa etuutta ei myönnetä suorituspäivinä, joudutaan käyttämään työstä poissalon ajanjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärää, jolloin ajanjakson laskennassa katsotaan tällöin kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää.

Työttömyysetuus voidaan myöntää vähennettynä esim. samalta ajanjaksolta maksetulla kotihoidontuella. Mikäli vahingoittuneelle on myönnetty työttömyysetuus vähennettynä, huomioidaan etuudet työttömyysetuuden suorituspäivien mukaan, sillä työttömyyttä pidetään ensisijaisena syynä työmarkkinoilta poissaololle.

Työmarkkinatuki voidaan myöntää osittaisena eräille nuorille vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuville työnhakijoille. Mikäli vahingoittuneelle on myönnetty työmarkkinatuki osittaisena, huomioidaan etuudet työttömyysetuuden suorituspäivien mukaan, eikä osittamiseen liittyvä etuuspäivien suhteuttaminen vaikuta etuuspäivien määrän laskentaan.

Osasairauspäivärahan huomioiminen vertailuajan ansioissa

Sairausvakuutuslain mukaisella osasairauspäivärahalla tuetaan työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta työhön osa-aikaisesti. Käytännössä työntekijä saa etuusajalta täyttä palkkaa ja Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle. Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta, ja sen suuruus on aina puolet työntekijän kokoaikaisesta sairauspäivärahasta.

Vertailuvuosilta osasairauspäivärahan ajalta poissaolopäivät lasketaan Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteriotteen tietojen perusteella. Osasairauspäivärahan ajalta poissaolon määränä huomioidaan puolet Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteriotteelle kirjattujen etuuspäivien määrästä. Jos suhteutusprosentti jää alle 50:n, taustalla on myönnetyn ja maksetun etuuden välinen ero, eikä kyse ole osasairauspäivärahasta.

Esim. 5: Edellä esimerkissä 3 vuoden 2013 sairauspäivärahakauden 28.8.2013–31.8.2013 suhteutusprosentti (6,11 %) ei vaikuta sairauspoissaolopäivien laskentaan.

Osittainen sairauspäiväraha kirjataan erikseen Eläketurvakeskuksen rekisteriotteelle. Esimerkiksi alla olevan henkilön tapauksessa vuoden 2015 osalta sairauspoissaoloja huomioidaan 102 päivää [= 18 + 79 + (10 x 0,5)].

(Klikkaa kuva suuremmaksi)
 

Vuosityöansioasetuksen 7 §:n 3 momentin mukainen työansioiden monistaminen, kun vertailuvuoden työansioissa on kyse vuosilomaan liittyvistä korvauksista

VNA 7 §:n 3 momentissa säädetään tilanteesta, jossa vahingoittuneella ei ole ollut vertailuaikaan sisältyvän kalenterivuoden aikana lainkaan työansioita jonkin muun poikkeuksellisen syyn kuin vakiintuneen työttömyyden takia ja työsuhde on ollut voimassa koko kalenterivuoden. Tällaisen ns. nollavuoden työansioina käytetään vertailuajan ansioiden laskennassa työansioita siltä edeltävältä kalenterivuodelta, jolloin työansioita on viimeksi ollut (ns. työansioiden monistaminen).

Ansioiden monistaminen voidaan tehdä vain, jos työsuhde on ollut voimassa koko vertailuaikaan sisältyvän nollavuoden muodostavan kalenterivuoden ajan. Kyseisen työsuhteen ei edellytetä olevan sama työsuhde, jossa korvattava vahinkotapahtuma on tapahtunut, eikä sen tarvitse olla voimassa vahinkohetkellä.
Käytännössä työansioiden monistaminen tulee kyseeseen tilanteissa, joissa työntekijä on ollut pitkään pois työstään esim. sairauden, hoitovapaan tai opintovapaan johdosta saaden jotakin etuutta palkan asemesta. Ellei työansioiden monistamista tehtäisi, johtaisi nollavuosi useimmiten TyTAL 71 §:n 2 momentin mukaiseen vuosityöansioon neljän vuoden keskiarvona, ja tätä voidaan pitää kohtuuttomana, jos syy työansioiden puuttumiseen on ollut TyTAL 71 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellinen.

Esim. 6: E:lle sattuu työtapaturma 15.8.2016 hänen palattuaan töihin pitkän sairauspoissaolon jälkeen 2.5.2016. Vahinkohetken työsuhde on alkanut jo vuonna 1999, mutta vuodet 2014 ja 2015 E on ollut poissa työstään vaikean sairauden vuoksi. Vertailuvuosista 2013, 2014 ja 2015 E:llä on ollut työansioita vain vuonna 2013.

Vahinkopäivän työansio lasketaan huomioiden E:n ansiot ja poissaolot ajalla 15.8.2015–14.8.2016. Vertailuajan työansioiden laskennassa vuodet 2014 ja 2015 ovat VNA 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja nollavuosia, joiden työansioiksi monistetaan E:n työansiot vuodelta 2013.

VNA 7 §:n 3 momentin säännöstä työansioiden monistamisesta sovelletaan myös tilanteissa, joissa työntekijällä on ollut pitkän poissaolonsa aikana työansioita työsuhteesta, mutta niissä on kyse työsuhteen perusteella maksettavasta lomakorvauksesta ja/tai lomarahasta. Vuosilomaan liittyvien korvauksien ja lomarahojen huomioiminen laskennassa johtaisi vastaavalla tavalla kohtuuttomiin lopputuloksiin kuin mihin päädyttäisiin varsinaisten nollavuosien osalta ilman työansioiden monistamista.

Esim. 7: F:lle sattuu työtapaturma 15.8.2016 hänen palattuaan töihin pitkän sairauspoissaolon jälkeen 2.5.2016. Vahinkohetken työsuhde on alkanut jo vuonna 1999, mutta vuodet 2014 ja 2015 F on ollut poissa työstään vaikean sairauden vuoksi. Vertailuvuosista 2013, 2014 ja 2015 F:llä on ollut työansioita vuonna 2013, minkä lisäksi F:lle on maksettu sairauspoissaolon aikana vuosina 2014 ja 2015 vuosilomaan liittyviä korvauksia.

Vahinkopäivän työansio lasketaan huomioiden F:n ansiot ja poissaolot ajalla 15.8.2015–14.8.2016. Vertailuajan työansioiden laskennassa vuodet 2014 ja 2015 ovat VNA 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja nollavuosia, joiden työansioiksi monistetaan F:n työansiot vuodelta 2013. Laskennassa ei huomioida vuosina 2014 ja 2015 saatuja työansioita, jotka F:n työantajalta saadun tiedon mukaan liittyvät vuosilomaoikeuteen.

Ohje tulostettavana pdf:nä

Takaisin

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus