Kuva -


Takaisin

Julkinen terveydenhuolto

Usein kysyttyjä kysymyksiä


1. Milloin hoitolaitoksella on oikeus TÄKY-maksuun?
Vakuutusyhtiö voi maksaa hoitoa koskevan TÄKY-maksun vasta sen jälkeen, kun on ratkaistu, onko kyse korvattavan vahinkotapahtuman vuoksi annetusta hoidosta ja onko kyse korvattavasta sairaanhoidosta.

TÄKY-maksua ei makseta, jos hoitolaitos ei toimita vakuutusyhtiölle hoitokäyntiä koskevia merkintöjä ja työnantajatietoa. Hoitokäynneissä, joissa tehdään toimenpide, edellytetään lisäksi, että hoitolaitos on toimittanut vakuutusyhtiöön määräajassa hoitosuunnitelman tai -päätöksen. (ks. kohta 7.)

2. Mistä hoitolaitos tietää, että kyseessä on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, esim. että tapaturma on sattunut tavanomaisella työmatkareitillä, tai että kyse on korvattavasta sairaanhoidosta?
Hoitolaitoksen ei tarvitse näitä asioita selvittää tai ratkaista. Vakuutusyhtiö ratkaisee sen, onko kyseessä korvattava vahinkotapahtuma ja korvattava sairaanhoito. Hoitolaitos toimittaa hoitokäyntiä koskevat merkinnät sille vakuutusyhtiölle, jossa vahingoittunut kertoo työnantajansa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen olevan, ja vakuutusyhtiö selvittää ja ratkaisee, onko kyseessä työtapaturma tai ammattitauti ja onko hoito korvattavaa.

3. Mitä selvitystä hoitolaitoksella pitää olla ennen kuin se voi lähettää hoitokäyntiä koskevat merkinnät vakuutusyhtiöön?
Hoitolaitoksella pitää olla tiedot vahingoittuneen työnantajasta ja tieto siitä, missä vakuutusyhtiössä työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on.

Vakuutustodistus on edelleen nopein tapa korvausvastuullisen vakuutusyhtiön selvittämiseksi. Vakuutustodistusta käyttävät vielä ainakin muutamat vakuutusyhtiöt.

Mikäli hoitolaitos ei tiedä, missä vakuutusyhtiössä työnantajan työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus on, hoitolaitoksen on tarkistettava vakuutustiedot Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ylläpitämästä vakuutusrekisteristä sähköpostitse: vakuutusrekisteri@tvk.fi tai puhelimella palvelunumerosta (arkisin klo 9-15) 0409 220930.

4. Minne hoitokäyntiä koskevat merkinnät lähetetään, jos potilas ilmoittaa, ettei työnantajalla ole vakuutusta?
Jos kyseessä on työtapaturma tai ammattitauti, hoitokäyntimerkinnät lähetetään Tapaturmavakuutuskeskukseen, jossa käsitellään vakuuttamattomassa työssä sattuneet vahinkotapahtumat. Tapaturmavakuutuskeskuksessa käsitellään myös vahinkotapahtumat, jotka sattuvat ns. pientyönantajan työssä. Tällä tarkoitetaan sitä, että työnantajalla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta, jos työnantajan kalenterivuoden aikana teettämästään työstä maksamat tai maksettavaksi sovitut palkat ovat yhteensä enintään 1 200 euroa. Vaikka työnantajalla ei ole tällaisessa tapauksessa vakuuttamisvelvollisuutta, työntekijä saa korvauksen vahinkotapahtumasta Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

5. Mitä tietoja hoitolaitoksen on toimitettava vakuutusyhtiölle?
Jokaisesta hoitokäynnistä on toimitettava vakuutusyhtiöön hoitokäyntiä koskevat merkinnät ja tieto vahingoittuneen työnantajasta.

Toimenpidettä vaativissa tilanteissa hoitolaitoksen on toimitettava vakuutusyhtiöön lisäksi hoitosuunnitelma tai -päätös taikka lääkärinlausunto tai potilaskertomus.

Jokaisen hoitokäynnin osalta tarvittavat hoito- ja työnantajatiedot voidaan toimittaa edellä mainitun suunnitelman mukana, eikä kahta erillistä ilmoitusta tarvita.

Hoitolaitoksen on toimitettava nämä tiedot oma-aloitteisesti ja vakuutusyhtiöillä on oikeus saada tiedot maksutta.

6. Missä määräajassa hoitolaitoksen tulee toimittaa hoitokäyntiä koskevat tiedot vakuutusyhtiöön?
Kertaluonteista hoitokäyntiä koskevat hoitokäyntimerkinnät ja työnantajatieto tulee toimittaa vakuutusyhtiöön viipymättä.

7. Missä määräajassa hoitolaitoksen tulee toimittaa toimenpidettä koskeva suunnitelma vakuutusyhtiöön?
Hoitosuunnitelma tulee toimittaa vakuutusyhtiöön 4 arkipäivän kuluessa päivästä, jona suunnitelmaa koskevat merkinnät on tehtävä potilasasiakirjoihin. Potilasasiakirjoista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (298/2009) 8 §:n 1 momentin mukaan potilasasiakirjamerkinnät on tehtävä viimeistään 5 vuorokauden kuluessa siitä, kun potilas poistuu vastaanotolta tai palvelutapahtuma muutoin päättyy.

8. Mikä merkitys 4 + 5 vuorokauden määräajalla on?
Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että vakuutusyhtiö saa hoitolaitokselta mahdollisimman nopeasti sellaiset tiedot, joilla vakuutusyhtiö voi harkita maksusitoumuksen antamista potilaan siirtämiseksi muuhun hoitopaikkaan nopeamman hoidon saamiseksi.

Jos ilmoitusvelvollisuus laiminlyödään, vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan TÄKY-maksua annetusta hoidosta.
Ilmoitusvelvollisuus on toimenpidekohtainen. Vaikka ilmoitusvelvollisuus olisikin laiminlyöty alkuvaiheen toimenpiteiden osalta, voidaan TÄKY-maksu maksaa suunnitelmaan sisältyvistä myöhemmistä toimenpiteistä, jos vakuutusyhtiöllä on niiden osalta ollut mahdollisuus antaa maksusitoumus.

9. Tarvitaanko toimenpidettä koskeva ilmoitus kaikesta hoidosta?
Ilmoitusta ei tarvita:

  1. kiireellisestä hoidosta
  2. vastaanottokäynnistä ja sen yhteydessä tehtävästä vähäisestä hoitotoimenpiteestä.

Kiireellinen hoito tarkoittaa saman ensimmäisen hoitokäynnin yhteydessä annettavan hoidon tarpeen arviointia sekä hoitoa, jota ei voida siirtää ilman vamman tai sairauden olennaista pahenemista. Hoitona, jota ei voida siirtää, ei pidetä sellaista hoitoa, joka voidaan antaa myös myöhemmin ilman, että hoidon lykkääntymisestä aiheutuisi hoidon lopputulokselle olennaista heikentymistä.

Ilmoitusta ei tarvita yksittäiseen hoitokäyntiin ja siihen liittyvään vähäiseen hoitotoimenpiteeseen. Vähäisellä hoitotoimenpiteellä tarkoitetaan esimerkiksi röntgen- tai ultraäänitutkimusta tai muuta vastaavaa kustannuksiltaan vähäistä toimenpidettä.

10. Toimitaanko ammattitaudeissa samalla tavoin kuin työtapaturmissa?
Kyllä, Täkyyn liittyvät toimintatavat ovat samat. (ks. seuraava kysymys)

11. Kun potilas lähetetään erikoislääkärintutkimuksiin ammattitautiepäilyn vuoksi, kuka tekee tutkimusta koskevan ilmoituksen vakuutusyhtiölle?
Lähettävä taho lähettää ilmoituksen vakuutusyhtiölle.

Työterveyslaitos (Helsinki) voi tehdä ilmoituksen suoraan vakuutusyhtiölle.

12. Miten toimitaan, jos vakuutusyhtiö ei ole reagoinut toimenpidettä koskevaan ilmoitukseen?
Hoitovelvoite on koko ajan hoitolaitoksella. Työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi hoitoon hakeutunut tulee hoitaa samoin perustein kuin muutkin potilaat, eikä hoidon saamista tai toimenpiteen tekemistä voi lykätä odottamaan vakuutusyhtiön reagointia.

Vakuutusyhtiön reagoimattomuus voi johtua eri syistä:

  • Käytännössä vakuutusyhtiö ei reagoi julkisen puolen ilmoitukseen mitenkään silloin, kun hoito saa siellä jatkua. Ainoastaan silloin, jos vakuutusyhtiö ohjaa potilaan toiseen hoitolaitokseen asiasta ilmoitetaan hoitolaitokselle.
  • Lisäksi vahinkotapahtuman korvattavuuden ratkaisemiseksi vakuutusyhtiö tarvitsee tietoja, joiden saaminen nopeasti ei aina onnistu. Niin kauan kuin korvattavuus on epäselvä, vakuutusyhtiö ei voi ottaa kantaa hoidonkaan korvattavuuteen.

Jos vahinkotapahtuma on korvattava työtapaturmana tai ammattitautina ja jos annettu sairaanhoito on korvattavaa, vakuutusyhtiö maksaa TÄKY-maksun hoitolaitokselle.

13. Kun kunta on ostanut terveyskeskuksen lääkäripalvelut/-palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta tai antanut potilaalle palvelusetelin, voiko yksityinen palveluntuottaja laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä?
Ei voi. Myös ostopalveluprosessissa ilmoitusvelvollisuus on aina kunnalla. Kunta ja ostopalvelun antaja voivat kuitenkin sopia, että ostopalvelun antaja tekee ilmoituksen kunnan puolesta. Kunnan on ilmoitettava vakuutusyhtiölle ostopalvelun samoin kuin palvelusetelin käytöstä samalla, kun se toimittaa vakuutusyhtiölle toimenpidettä koskevan suunnitelman. Laskun pitää tulla aina kunnalta tai kuntayhtymältä, eikä vakuutusyhtiöllä ole oikeutta maksaa TÄKY-maksua ostopalvelun antajalle.

14. Miten apuvälineitä korvataan?
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet korvataan sairaanhoitona.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sisältyvät ja laskutetaan hoitomaksussa (TÄKY-laskussa), eikä niistä makseta eri korvausta. Jos apuvälineet ovat potilaalle maksuttomia, ei asiakasmaksua voi periä vakuutusyhtiöltäkään.

15. Kun maksukatto on potilaalla kertynyt täyteen, voiko vakuutusyhtiöltä edelleen periä asiakasmaksun ja TÄKY-maksun?
Kyllä voi. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksen 26 a §:n 2 momentin mukaan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvattavasta hoidosta voidaan periä asiakasmaksu, vaikka maksujen määrä ylittää maksukatolle säädetyn rajan. TÄKY-maksulla ei ole mitään tekemistä maksukaton kanssa, joten se maksetaan normaalien säännösten mukaan.

Asiakasmaksua ei kuitenkaan tule määrätä potilaan maksettavaksi maksukaton tultua täyteen, jos ei ole varmaa, että kyse on korvattavan työtapaturman tai ammattitaudin takia annetusta tarpeellisesta hoidosta.

16. Mitä TÄKY-laskulle tehdään, jos vakuutusyhtiö ilmoittaa, ettei maksa sitä?
TÄKY-maksua ei voi periä potilaalta itseltään. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään siitä, milloin vakuutusyhtiö on velvollinen maksamaan TÄKY-maksun. Potilaalta itseltään peritään vain asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan TÄKY-maksua, jos vahinkotapahtuma ei ole korvattava työtapaturmana tai ammattitautina tai annettu sairaanhoito ei ole korvattavaa työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Vakuutusyhtiö ei maksa TÄKY-maksua, jos hoitolaitos ei ole täyttänyt ilmoitusvelvollisuuksiaan, ts. toimittanut hoitokäyntimerkintöjä, työnantajatietoa ja mahdollista hoitosuunnitelmaa. Vakuutusyhtiö antaa näissä tapauksissa hoitolaitokselle muutoksenhakukelpoisen päätöksen. (ks. kohta 18.)

Hoidon todelliset kustannukset laskutetaan tällöin kotikunnalta.

17. Voiko ylikäyttömaksuja laskuttaa vakuutusyhtiöltä?
Ei voi. Ylikäyttömaksut ovat sakkomaksuja kunnille siitä, että ne eivät järjestä hoitoa. Nämä eivät kuulu työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmälle.

18. Antaako vakuutusyhtiö TÄKY-maksusta valituskelpoista päätöstä kunnalle/kuntayhtymälle?
Vakuutusyhtiö antaa TÄKY-maksusta valituskelpoisen päätöksen kunnalle/kuntayhtymälle seuraavissa tilanteissa:

  • vakuutusyhtiö maksaa TÄKY-maksun kunnan tai kuntayhtymän laskussa tai vaatimuksessa esitettyä maksua pienempänä
  • vakuutusyhtiö ei maksa TÄKY-maksua sillä perusteella, että hoitolaitos ei ole täyttänyt sille säädettyjä ilmoitusvelvollisuuksia
  • kunta/kuntayhtymä pyytää vakuutusyhtiöltä päätöstä TÄKY-maksusta.

Päätöksestä voi valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.

19. Voiko kunta valittaa vakuutusyhtiön korvausasiassa antamasta päätöksestä?
Työtapaturma- ja ammattitautilaissa on säädetty, että kunta ei ole asianosainen korvausasiassa. Näin ollen kunta ei voi valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan päätöksestä, jolla on ratkaistu vahinkotapahtuman tai annetun sairaanhoidon korvattavuus työtapaturma- tai ammattitautilain mukaan.

Kunta voi valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan vain päätöksestä, joka koskee työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvattuun hoitoon perustuvaa TÄKY-maksua. Kunnalla on oikeus hakea muutosta, jos vakuutusyhtiö ei ole maksanut TÄKY-maksua vaaditun suuruisena tai TÄKY-maksua ei ole maksettu sillä perusteella, ettei kunta ole täyttänyt maksun määrää ja hoidon aloittamista koskevaa ilmoitusvelvollisuuttaan.

20. Voiko TÄKY-laskun siirtää ulosottoon?
Ei voi, TÄKY-maksu ei ole verrattavissa asiakasmaksuun eikä ole suoraan ulosottokelpoinen. Asiakasmaksulain 17 §:n säännös maksujen ulosottokelpoisuudesta koskee vain asiakasmaksuja, jotka peritään palvelun käyttäjältä.

Vakuutusyhtiöt toivovat, että hoitolaitokset laittaisivat TÄKY-laskuihin tavanomaista laskutusta pidemmän maksuajan, koska korvattavuusratkaisun tekemiseen tarvittavien asiakirjojen saamisessa voi mennä aikaa. Tällöin vältyttäisiin turhilta muistutuksilta.

21. Miten vakuutusyhtiöt toimivat TÄKY-laskujen osalta, jos asia on tullut vireille väärässä yhtiössä?
Vakuutusyhtiö siirtää korvausasian oikealle vakuutusyhtiöille, mutta palauttaa laskut ne lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle/ hoitolaitokselle. Hoitolaitoksen tulee lähettää uudet laskut oikealle vakuutusyhtiölle.

22. Miten menetellään, jos tapaturma on sattunut talkootyössä?
Talkootyö ei kuulu työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen, joten TÄKY-maksua ei makseta. Työn teettäjä on voinut ottaa talkoovakuutuksen, joka on vapaaehtoinen vakuutus ja jota TÄKY-lainsäädäntö ei siis koske.

Käytännössä voi olla vaikeaa tietää, onko tapaturma sattunut työsuhteessa vai talkootyössä. Tällöin hoitolaitos toimittaa tiedot tapaturmasta sille vakuutusyhtiölle, jossa vahingoittunut kertoo työnantajansa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen olevan, ja vakuutusyhtiö selvittää, minkälaisesta työstä on ollut kyse.

23. Mistä hoitolaitos saa TÄKY-maksun, jos ulkomaalaiselle on sattunut työtapaturma tai ulkomaalaisella epäilläänammattitautia?
Tähän ei pysty antamaan tyhjentävää vastausta, mutta seuraavilla ohjeilla päästään asiassa eteenpäin ja vakuutusyhtiö selvittää asiaa lisää:

  • Ensinnäkin kaikissa tilanteissa on erityisen tärkeää selvittää, kuka on potilaan työnantaja.
  • Jos ulkomaalainen on suomalaisen yrityksen palveluksessa, lähetetään ilmoitus ja lasku työnantajan vakuutusyhtiölle.
  • Jos työnantaja on ulkomaalainen ja potilas tietää, että työnantajalla on vakuutus Suomessa, lähetetään ilmoitus ja lasku kyseiselle vakuutusyhtiölle.
  • Jos työnantaja on ulkomaalainen, eikä potilas osaa kertoa, onko työnantajalla Suomessa vakuutusta, lähetetään ilmoitus ja lasku TVK:lle.

24. Olemassa on joukko erityislakeja, joiden korvaukset määräytyvät työtapaturma- ja ammattitautilain säännösten mukaan. Suoritetaanko näitä lakeja sovellettaessa TÄKY-maksu?
Kyllä. Tällaisia lakeja, joissa on viittaussäännökset työtapaturma- ja ammattitautilakiin, ovat mm.

  • laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta
  • laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta
  • pelastustoimilaki
  • meripelastuslaki.

25. Sovelletaanko TÄKY-säännöksiä urheilijoihin?
Kyllä, jos korvausta myönnetään urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella.

26. Sovelletaanko TÄKY-säännöksiä siviilipalvelusmiehiin?
Siviilipalvelusmiesten palvelusaikana sattuvien työtapaturmien tai ilmenevien ammattitautien aiheuttamista sairaanhoitokuluista vastaa palveluspaikka. He eivät kuitenkaan kuulu kyseisen työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen vaan palveluspaikka voi ottaa vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen. Koska kyseessä ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus, TÄKY-maksua ei suoriteta.

Jos hoito jatkuu vielä palvelussuhteen päättymisen jälkeen tai työnantaja keskeyttää palvelussuhteen vakavan tapaturman vuoksi, vastuu siirtyy Valtiokonttorille ja hoidosta maksetaan TÄKY-maksu.

27. TVK:n sivuilla on jäsenvakuutusyhtiöiden yhteyshenkilölista TÄKY-asioissa. Voiko sitä käyttää myös liikennevahingoissa?
Listaa voi käyttää apuna myös liikennevahingoissa, vaikka listalla olevat henkilöt ovatkin työtapaturmavakuutuksen TÄKY-asiantuntijoita. Jos he eivät hoida myös liikennevahinkoja, voivat he ohjata kysymyksen oikealle asiantuntijalle yhtiön sisäisesti.

28. Kun maatalousyrittäjä pikkuvahingoissa ei tee vakuutusmaksun bonusmenetyksen takia itse Melalle MATA-vahinkoilmoitusta, niin jääkö kunta ilman TÄKY-maksua?
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvausasia voi tulla vireille myös hoitolaitoksen toimitettua Melalle hoitokäyntimerkinnät ja mahdollisen hoitosuunnitelman. Jos vahinko on asiassa saatujen selvitysten perusteella maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvattava työtapaturma tai ammattitauti, Mela maksaa kunnalle TÄKY-osuuden.

29. Voiko kunta periä vieraan kielen tulkkauksesta aiheutuvia kuluja TÄKY-laskussa?
Ei voi, vieraan kielen tulkkauksesta aiheutuvat kulut ovat sairaanhoidon järjestämisestä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. Siten ne eivät ole työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella korvattavaa sairaanhoitoa.

30. Voiko vakuutusyhtiö tehdä TÄKY-laskuun myötävaikutusvähennyksen?
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa ei tehdä myötävaikutusvähennystä sairaanhoitokuluihin. Sen sijaan liikennevakuutuksessa tällainen on mahdollista. Kunnan tai kuntayhtymän oikeus TÄKY-maksuun on sidottu vahingoittuneen korvausoikeuteen. Näin ollen, jos vahingoittuneen korvaukseen tehdään liikennevakuutuksessa myötävaikutusvähennys, se tehdään myös TÄKY-maksuun. Tästä on korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO:2013:149).

31. Voiko hoitolaitos periä TÄKY-maksuun liittyvistä ilmoituksista maksun?
Ei voi. Vakuutusyhtiöllä on lain mukaan oikeus saada TÄKY-maksuun liittyvät potilasasiakirjamerkinnät maksutta. Näin on myös silloin, kun ilmoitus tehdään E-lausunnolla tai sähköisessä muodossa.

32. Annetaanko terveydentilatiedot aina E-lausunnon muodossa?
Ei anneta. Vakuutusyhtiöille pitää toimittaa tiedot hoitokäynneistä. Käytännössä tämä tarkoittaa potilasasiakirjamerkintöjen toimittamista.

Terveydentilatiedot toimitetaan vakuutusyhtiöille E-lausunnon muodossa vain, jos vakuutusyhtiö sitä pyytää.

33. Maksaako vakuutusyhtiö hoitokäynnin tietojen toimittamisesta hoitolaitokselle korvausta?
Hoitolaitoksen on toimitettava tiedot oma-aloitteisesti ja vakuutusyhtiöillä on lain mukaan oikeus saada tiedot maksutta. Jos vakuutusyhtiö muistuttaa hoitolaitosta tietojen toimittamisesta, kyseessä ei ole pyyntö vaan muistutus.

Jos vakuutusyhtiö pyytää yksilöidysti lausuntoa tai tietoja terveydentilasta, hoitolaitoksella on oikeus saada kohtuullinen korvaus tietojen luovuttamisesta aiheutuneesta työstä ja kustannuksista. Lisäksi pyydetystä lausunnosta on oikeus saada kohtuullinen palkkio.

34. Minkä suuruinen on kohtuullinen palkkio pyydettyjen tietojen toimittamisesta?
Kohtuullisen palkkion suuruus riippuu pyynnön ja toimitettujen tietojen laajuudesta. Euromääräistä rajaa tälle ei näin ollen voida antaa.

35. Mistä hoitolaitos tunnistaa vakuutusyhtiön yksilöidyn pyynnön?
Vakuutusyhtiö toimittaa pyynnön kirjallisesti. Yksilöidystä pyynnöstä tulee ilmetä:

  • pyynnön oikeusperusta
  • tietojen käyttötarkoitus
  • tapauksen yksilöinti: vahingoittuneen nimi, vahinkopäivä, jos se on tiedossa, sekä vahingon laatu,
  • pyydettävien tietojen yksilöinti: mitä tietoja ja miltä ajalta pyydetään,
  • erikseen, jos potilaskertomusmerkintöjen ohella tarvitaan myös esim. ultraääni-, röntgen- tai magneettikuvia, sekä
  • missä muodossa tiedot pyydetään toimittamaan

36. Poikkeaako tietojen toimittamisen menettely ja korvaukset riippuen siitä, onko vahinko sattunut ennen vuotta 2016 tai sen jälkeen?
Vuoden 2016 alusta voimaan tullut työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee sen aikana sattuneita vahinkoaja. Vakuutusyhtiön oikeus tietojen saantiin ja tiedoista maksettavien korvausten säännökset eivät ole lain muutoksen myötä muuttuneet. Vakuutusyhtiön oikeus saada tiedot maksutta on sisältynyt jo tapaturmavakuutuslakiin. Näin ollen myös ennen vuotta sattuneissa tapaturmissa ja ilmenneissä ammattitaudeissa hoitokäyntien tiedot vakuutusyhtiöillä on oikeus saada maksutta.

Takaisin

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus