Kuva -

Datasta tietoa - Tiedosta ymmärrystä - Ymmärryksestä laatua työelämään

29.8.2018 |

blogi

Mika Tynkkynen

Meillä on Suomessa laadukkaita tietokantoja, joihin tallennetaan monipuolisesti työelämän kehittymistä ja ilmiöitä kuvaavien muuttujien mukaista dataa jatkuvasti yhteisesti sovittujen määritysten mukaisesti osana työelämän prosesseja. Lisäksi kartoitetaan laajasti yritysten ja yksittäisten kansalaisten näkemyksiä työelämän ilmiöistä säännöllisesti toteutettavilla standardoiduilla kyselyillä ja haastatteluilla. Tietojen keruussa ja laadun hallinnassa noudatetaan Suomessa tinkimättömästi kansallisesti ja kansainvälisesti yhdessä sovittuja kriteerejä.

Laadukasta tietoa on riittävästi varastoituna ja varmistettuna eri tietokantoihin. Pääosin digitoitu aineisto on myös melko joustavasti jaettavissa tietoverkkojen välityksellä laajasti eri käyttäjäryhmille. Internet kulkee nykyisin taskussa, jonka ansiosta informaatio on oletusarvoisesti jatkuvasti käytettävissä ja hyödynnettävissä parin klikkauksen takana. Tähän olemme jo tottuneet, ja näinhän se yleensä arjessa meneekin; haettava tieto löytyy nopeasti ja vaivattomasti hakukoneiden avulla ja matka jatkuu. Tiedon käyttäjiä vaivaavat pikemminkin infoähky ja lähteiden luotettavuus kuin haettavan tiedon rajallisuus tai käytettävyys.

Työelämädatan saavutettavuusongelma jarruttaa hyödyntämistä

Valitettavasti työelämää koskevien tietokantojen osalta tilanne ei sittenkään ole ihan näin yksinkertainen ja hyvä. Emme ole onnistuneet hyödyntämään modernin ja jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla kehittyvän informaatioteknologian avaamia mahdollisuuksia jakaa tietoa siten, että se olisi vaivattomasti laajojen käyttäjäryhmien käytettävissä.

Toinen -ja osin ensin mainittua myös selittävä- ongelma liittyy tietokantojen avoimuuteen: minulla on paha aavistus siitä, että arvokasta työelämädataa jää hyödyntämättä myös siksi, että sitä säilötään suljetuissa tietokannoissa vanhasta tottumuksesta. Avoimen datan aikakaudella on lupa odottaa, että ainakin kaikki julkisilla resursseilla kerätyt ja ylläpidetyt tietovarannot ovat kaikkien avoimesti hyödynnettävissä. Lainsäädännön asettamissa raameissa pitää luonnollisesti toimia, mutta samalla pitää löytyä myös rohkeutta tarkastella näitä raameja kriittisesti nykyajan työelämän kontekstissa ja sen kehittämistarpeiden näkökulmasta.

Rohkenen väittää, että monipuolisissa ja laadukkaissa tietokannoissamme olisi aivan valtavasti käyttämätöntä hyödyntämispotentiaalia useisiin eri tarkoituksiin. Kansainvälistä huippua edustavien terveys- ja genomitietokantojen hyödyntämismahdollisuuksista on käyty julkisuudessa viime vuosina paljonkin keskustelua. Potentiaali on tunnistettu. Julkisuudessakin esitettyjen innovaatioiden kirjo on laaja, akateemisesta tutkimuksesta käytännön terveydenhuollon kehittämiseen ja kaupallisiin sovelluksiin. Tällaista innostusta ja innovoinnin pöhinää kaipaisi myös työelämätiedon ympärille.

Työelämätiedon kokoavalle tietokannalle on todellinen tarve

Työterveyslaitoksessa (TTL) on aloitettu kunnianhimoinen hanke laajan työelämätiedon yhdistävän tietokannan kokoamiseksi. Tavoitteena on tarjota ajantasaista työelämätietoa käyttökelpoisessa muodossa samasta osoitteesta itsepalveluna laajoille käyttäjäryhmille. Tähän mennessä palvelua on konseptoitu kartoittamalla laajasti tulevaan palveluun tiedon tuottajana tai hyödyntäjänä kytkeytyvien tahojen tarpeita ja toiveita. Ensimmäisen työelämätiedon koontialustan version pitäisi olla käytettävissä jo vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Tätä hanketta on pidettävä erittäin kannatettava. Kansainvälisestikin merkittävänä ja tunnustettuna toimijana TTL on myös oikea kotipesä tällaiselle portaalille. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusala on mukana hankkeessa sekä tiedon tuottajan että hyödyntäjän roolissa. Motiivi edistää TTL:n hanketta ja osallistua siihen aktiivisesti on hyvin ilmeinen: intressinä on sekä edistää paljon resursseja imevän vahinkodatan laajempaa hyödyntämistä että hyödyntää dataa tämän tärkeän sosiaalivakuuttamisen lajin kehittämisessä.

Malttia odotuksiin – vaiheittain kohti ihannetta

Suunnitelmien mukaisesti meillä on jo reilun vuoden kuluttua käytettävissä julkinen, kaikille avoin järjestelmä, jonka kautta voidaan keskitetysti hakea ja jakaa työelämädataa. Jo tässä kohtaa on kuitenkin ymmärrettävä muutama oleellisen tärkeä hankkeen toteuttamiseen liittyvä seikka:

  1. Näin massiivinen hanke ei voi olla valmis vuodessa, eikä täysin valmis koskaan. Tärkeintä on nyt kuitenkin se, että tähän on ryhdytty tosissaan ja rohkeasti. Hitaasti hyvä tulee ja hyvää kannattaa odottaa. Vuoden päästä meillä ei vielä ole käytettävissä kaikkiin työelämätiedon tarpeisiin vastaavaa tietojärjestelmää, mutta toivon ja uskon, että vähintään sellaisen hyvä aihio ja vahva perusta jatkokehitykselle.
  2. Hankkeen onnistumisen kannalta aivan oleellista on kaikkien keskeisten tiedon tuottajien aito sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Kaikkien on oltava valmiita talkoisiin, ja samalla olisi toivottavaa, että kaikki olisivat myös valmiita innovoimaan uusia tiedon hyödyntämistä edistäviä tapoja tuottaa ja julkaista tietoa.
  3. Suunnitelmien mukainen työelämätiedon koontialusta on perusedellytys suuren harppauksen ottamiselle työelämätiedon hyödyntämisessä. Tiedon pitää olla vähintään saatavilla, ajan tasaisena ja yhdestä paikasta. Tämä on ensimmäinen ja tärkein askel, mutta itsessään kuitenkin vielä riittämätön koko hyödyntämispotentiaalin aktivoinnissa.

Ideaalitilanteessa kaikki oleellinen, korkeat laatuvaatimukset täyttävä työelämätieto on vapaasti kaikkien haettavissa yhdestä paikasta. Tietokannat muodostavat keskenään linkittyneen, ehjän kokonaisuuden, jossa eri kantoihin tallennetut tiedot ovat yhdistettävissä yhteisesti sovittujen avaintietojen perusteella. Data on niin avointa kuin se voi lainsäädännön raameissa olla, ja sitä kerätään nykyistäkin huomattavasti monipuolisemmin eri muuttujista. Tietopankkia hyödyntävät tahot kytkeytyvät tiedon tuottajien ja ylläpitäjien kanssa eräänlaiseksi open source -yhteisöksi, jossa dataan perustuvia innovaatioita kehitetään avoimesti koko yhteisön osaamista ja resursseja hyödyntäen.

Ymmärrystä yhteistyöstä

Kuvatun kaltaisessa ideaalitilanteessa multimuuttuja-aineistoista voidaan puristaa irti tietoa monimutkaisista työelämän arjessa vaikuttavista syy-yhteyksistä. Eri tulokulmista työelämän kipupisteitä lähestyvät tiedon hyödyntäjät analysoivat vahinkodataa, yhdistelevät ketterästi eri tietokantojen sisältöjä, jakavat tuloksia avoimesti keskenään ja haastavat toisiaan aineistoista kummunneilla uusilla hypoteeseilla.

Käytännössä rajattomilla osaamis- ja tietojenkäsittelyresursseilla operoitaessa laajoista aineistoista löydetään jatkuvasti uusia kiinnostavia syy-yhteyksiä. Yksittäisistä tietueista ja tietokannoista jalostetaan tietämystä, jonka avulla voimme lisätä ymmärrystämme työelämän ilmiöistä ja kehittämistarpeista. Jos hyvin käy, jaamme ymmärryksen riittävän laajasti ja toteutamme tarvittavat toimenpiteet.

Ymmärryksestä käytännön sovellutuksiin

Ymmärryksen lisääminen työelämän kehittämistarpeista on tietysti jo itsessäänkin tärkeä tavoite – ainakin aluksi. Vielä tärkeämpää on kuitenkin nähdä se potentiaali, mitä kaikkea hyvää työelämään tällä kehityksellä olisi saavutettavissa järjestelmien ja käytännön sovellutusten muodossa. Työelämän laatua ja tehokkuutta voidaan edistää luotettaviin analyyseihin perustuvien löydösten ja niistä johdettujen suositusten perusteella. Voisiko uusi ymmärrys antaa peräti signaalin työelämää koskevien asetusten muuttamiselle? Viranomaiset voisivat tehostaa toimintaansa suuntaamalla resurssejaan tarkemmin määriteltyihin työelämän kipupisteisiin. Vakuutusyhtiöissä on mahdollista kehittää työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamista ja mahdollisesti muitakin vakuuttamisen lajeja, joissa työelämäkantaan kuuluvilla tai niistä johdetuilla uusilla muuttujilla voidaan luotettavasti mallintaa vakuutettavien riskien toteutumista tai seurauksia ilmentäviä olosuhteita. Ehkäpä jossain kehitetään uuteen tietämykseen perustuva kaupallinen sovellus tai palvelu, joilla luodaan lisää hyvinvointia sekä palvelun tarjoajalle että asiakkaalle – tällaisista innovaatioista on jo olemassa hyviä esimerkkejä.

Osaaminen ja innovaatiot ovat työelämän laadun, tehokkuuden ja hyvinvoinnin kehittämisen rakennuspalikoita. Tiedon hyödyntäjästä ja sovelluksesta riippumatta uuden tiedon myötä ammennettu parempi ymmärrys työelämästä koituu kuitenkin aina lopulta meidän työelämässä toimivien yksilöiden eduksi.

Kommentit

Blogikeskustelun viestit julkaistaan virka-ajan puitteissa. Lomakausina viestien julkaisussa saattaa esiintyä viivettä. Keskustelua ei rajoiteta, mutta asiattomat viestit voidaan jättää julkaisematta.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;