Kuva -

Mistä vakuutusturva kevytyrittäjille?

28.8.2018 |

blogi

Janne Reini

Kevytyrittäjyys, laskutuspalvelu, alustatalous… Samalle asialle – tai ainakin lähes samalle – löytyy useita nimityksiä.

Kysymys on yhdestä työelämän suuresta muutoksesta, joka on jo murtanut perinteisiä säännöllisten työsuhteiden ja yrittäjyyden rakenteita. Eri arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia suomalaisia onnistuu työllistämään itsensä näillä uusilla tavoilla. Uusi työ ry (Uusi työ ry - Itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden puolestapuhuja) on arvioinut, että tänä vuonna Suomessa olisi noin 110 000 kevytyrittäjää.

Ketään sormella osoittamatta, mutta vertailun vuoksi – vakuutettuja maatalousyrittäjiä on Suomessa rapiat 60 000. Viimeaikaiset positiiviset uutiset työllisyyden kehityksestä kyllä kertovat, että työllisyyden kasvu on valtaosin tullut yksityisellä sektorilla kokoaikatyötä tekevistä. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että kevytyrittäjien määrä kasvaa tänä vuonna noin 20 prosentilla.

Laskutuspalvelufirman kautta on näppärää palkata vaikkapa timpuri tekemään pieni korjauskeikka.  Tyypillisin kevytyrittäjä on Uusi työ ry:n tilastojen mukaan 30-40-vuotias rakennusalan ammattimies Uudeltamaalta, vaikkakin kevytyrittäjyyttä esiintyy monilla eri toimialoilla. Pieni tai suurempikin firma voi kokea turvallisemmaksi tarjota työtä kevytyrittäjälle ennen kuin haluaa tai uskaltaa sitoutua uuden vakituisen työntekijän palkkaamiseen. Kevytyrittäjyyttä pidetään myös hyvänä ”oppikouluna” varsinaiseen yrittäjyyteen.

Yhä useampi tekee montaa eri työtä erilaisella juridisella statuksella samanaikaisesti. Henkilö voi olla esimerkiksi satunnaisessa, osa-aikaisessa työsuhteessa moneen työnantajaan samanaikaisesti ja kevytyrittäjyys on vain yksi palanen tulojen hankkimisen palapelissä.

Pohjimmiltaan asetelma on siis erinomainen; aktiivinen työnhakija saa työtä, lyhyeenkin työvoiman tarpeeseen voi helposti saada tekijän ja kaikkinainen työtekijän palkkaamiseen liittyvä byrokratia hoituu helposti ammattilaisen käsissä.

Vakuutusten ja sosiaaliturvan suhteen tilanne on valitettavasti edelleen epätyydyttävä.

Kevytyrittäjyyttä on kohtuullisen heikolla menestyksellä yritetty istuttaa nykyisiin rakenteisiin. Työsuhteen tunnusmerkit eivät toteudu eli henkilö ei ole työsuhteessa toimeksiantajaansa eikä myöskään laskutuspalvelua tarjoavaan yritykseen.

Kevytyrittäjä tai laskutuspalveluyrityksen kautta työtä saanut ei siis nauti työsuhteen mukanaan tuomia etuja. Esimerkiksi vakuutusturvaa työtapaturmien varalta tai vaikkapa matkalla töihin tai töistä kotiin ei lakiin perustuen ole, toisin kuin työsuhteessa olevilla. Moni valveutunut laskutuspalveluyritys on käsitykseni mukaan kuitenkin onneksi hankkinut asiakkaillensa vapaaehtoista vakuutusturvaa, mutta koskaan se ei täysin vastaa lakiin perustuvaa vakuutusta.

Virallisen tulkinnan mukaan kevytyrittäjyydessäkin on kysymys yrittäjätoiminnasta. Esimerkiksi eläketurvan lähtökohta on, että yrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen. Pakollisen YEL:n piiriin tosin tullaan kuitenkin vasta aika korkeiden työtulo- ja aikarajojen täytyttyä. Toki YEL-vakuutuksen saa vapaaehtoisesti pienemmilläkin yrittäjätuloilla.

YEL-vakuutus on monella tavalla myös perusta muulle vakuutus- ja sosiaaliturvalle. Esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vapaaehtoinen yrittäjän tapaturmavakuutus kattavine ja laajoine korvauksineen voidaan myöntää vain, kun YEL-vakuutus on voimassa. Suurella osalla kevytyrittäjistä ei siis ole pääsyä tämän tuotteen piiriin.

Käytännössä tilanne on se, että hyvin suuri osa ns. kevytyrittäjistä ei tule pakollisen, muuta työmarkkinaa koskevan sosiaaliturvan piiriin. Tätä asiaa tuskin kovin moni kevytyrittäjä itsekään tunnistaa ja tai tulee edes ajatelleeksi.

Työtapaturmaturvan osalta tilannetta helpottaisi, jos vapaaehtoisen työajan vakuutuksen voisi tehdä myös henkilölle, joka ei ole YEL:n mukaisesti vakuutettu. Asia edellyttäisi lainmuutosta.

Kevytyrittäjyyttä koskeva sosiaaliturva tai sen puuttuminen ei koske pelkästään Suomea. Vastaavia rajanvetoja ja pohdintoja on käynnissä ympäri Eurooppaa. Asiaa on selvitetty laajalti myös EU:n toimesta, mutta valmiita ratkaisumalleja ei sieltäkään nyt ole näköpiirissä.

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2017/614184/IPOL_STU(2017)614184_EN.pdf

Pidemmän päälle pidän hyvin epätoivottavana ja kummallisena tilannetta, jossa rinta rinnan samaa työtä tekevät henkilöt, joiden työhön liittyvä sosiaaliturva on täysin erilainen.

 

Kuva: Andrew Neel / Unsplush

Kommentit

Blogikeskustelun viestit julkaistaan virka-ajan puitteissa. Lomakausina viestien julkaisussa saattaa esiintyä viivettä. Keskustelua ei rajoiteta, mutta asiattomat viestit voidaan jättää julkaisematta.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;