Kuva -

1980-luku

Tapaturmavakuutuslain suurin uudistus sitten vuoden 1948 astui voimaan vuoden 1982 alusta. Niin sanotussa sosiaalietujen verottamisen (SOVE) uudistuksessa tapaturmavakuutuksessa käyttöön tuli täyden korvauksen periaate: sen myötä ansionmenetyksestä maksetut korvaukset nousivat, mutta samalla niistä tuli veronalaista tuloa. Tarkoitus oli, että korvauksen saajan kokonaistulotaso säilyy ennallaan verojen jälkeen.

Uudistus merkitsi työnantajien tapaturmavakuutusmaksujen nousua. Työnantajilla oli kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen vakuutusmaksunsa osan suuruuteen, jolla katettiin tapaturmista aiheutuvia kustannuksia. Tämä lisäsi kiinnostusta työturvallisuuden kohentamiseen.

Lakiuudistus myös nosti työterveydenhuollon henkilöstön roolin esille tapaturmien tarkastelussa sekä ammattitautien aiheuttajien kartoituksessa työpaikoilla.

Vuonna 1984 suomalaisessa työturvallisuudessa saavutettiin jälleen uusi merkkipaalu, kun vakuutuslaitoksille lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella ilmoitetut kuolemantapaukset jäivät ensimmäistä kertaa alle sadan (89).

Edellisellä vuosikymmenellä käynnistetty katastrofiluonteisten työtapaturmien tutkintaa muutettiin vuonna 1985: siitä eteenpäin kaikki kuolemaan johtaneet työtapaturmat on tutkittu TVL:n hoitamalla TOT-järjestelmällä.

Maailman tuhoisin teollisuusonnettomuus tapahtui Intian Bhopalissa 3. joulukuuta 1984. Hyönteismyrkkyä valmistaneelta tehtaalta pääsi karkaamaan tuhansia tonneja myrkkykaasua lähiympäristöön. Arviot kuolonuhrien määrästä liikkuvat 6 000-16 000 välillä ja puolen miljoonan asukkaan arvioidaan altistuneen kaasulle.

Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto sai ensimmäistä kertaa lakiin perustuvan aseman vuonna 1988. Tuolloin tapaturmavakuutuslakiin lisättiin määritelmät TVL:n tehtävistä. Viralliseen toimenkuvaan tulivat mukaan muun muassa valtakunnallinen työtapaturmien ja ammattitautien tilastointi.

Lain suurin muutos tehtiin kuitenkin ammattitauteja koskevaan asetukseen. 1980-luvun mittaan oli nimittäin havaittu, ettei ammattitautiepäilyjen tutkiminen kuulunut tapaturmavakuutuslaissa korvattaviin tapauksiin. Laki ei myöskään huomioinut asbestista sairastuneiden kasvavaa joukkoa.

Vuoden 1988 laissa laajennettiin ammattitautien korvattavuutta ja perustellun ammattitautiepäilyn kustannusten korvauksia. Tarkoituksena oli saattaa kaikki ammattitautiepäilyt korvausjärjestelmän piiriin. Siten esimerkiksi jännetupen tulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus tulivat korvattaviksi silloin, kun altistustekijöinä olivat toistuva ja yksipuolinen tai vakuutetulle outo liike. Lisäksi erityisen tärkeänä pidettiin muun muassa asbestin aiheuttamien ammattisyöpien saamista korvausten piiriin.

TVL sai vuosikymmenen lopulla myös uuden, pitkäaikaisen toimitusjohtajan, kun liiton johtoon nimitettiin Tapani Miettinen (1988-2009).

9.1.2020

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;