Kuva -

Uudet linjaukset tukemaan pidempiä työuria ja työssä jaksamista

Työelämässä vain muutos on varmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti maaliskuussa 2019 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030, joiden tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta.

Turvallisuusjohtamisella sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkittävä rooli työympäristön kehittämisessä, työkyvyttömyyden vähentämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Vuoteen 2030 ulottuvissa työympäristön ja hyvinvoinnin linjauksissa kiinnitetään erityisesti huomiota ennaltaehkäisyyn, kuten työn ja työympäristön suunnitteluun ja siihen, että työterveyteen ja työturvallisuuteen sekä työkykyyn vaikuttavat tekijät huomioidaan jo varhaisessa vaiheessa. Huomiota halutaan kiinnittää myös työn voimavaratekijöihin.

Linjausten kolme painopistettä:

1.Työturvallisuuden haasteet

Työn muutoksen takana on megatrendejä, kuten digitalisaatio, globalisaatio, väestörakenteen muutos, ilmastonmuutos, maahanmuutto ja kaupungistuminen.

– On syytä varautua siihen, että työ voi muuttua kiihtyvällä vauhdilla, todetaan linjauksissa.

Muutoksen ytimessä ovat automaatio, robotit ja tekoäly sekä jakamis- ja alustatalouden kehitys, jotka muuttavat työn sisältöä, työn tekemisen tapoja sekä työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta.

Uusien teknologioiden ja työn tekemisen muotojen mukanaan tuomat mahdolliset riskit on tunnistettava, estettävä ja minimoitava. On myös arvioitava niiden vaikutukset terveyteen. Toisaalta muutosten myönteiset mahdollisuudet on myös hyödynnettävä.

– Työvoiman muutos, johon vaikuttaa muun muassa ikärakenteen muutos, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, on huomioitava ja nähtävä vahvuutena työelämässä.

2. Terveelliset työolot

Suomessa työturvallisuuteen ja työolojen terveellisyyteen on panostettu pitkäjänteisesti.

– Meillä on edelleen tarve panostaa työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien sekä haitallisen kuormituksen vähentämiseen, todetaan linjauksissa.

Riskien arvioinnissa ja hallinnassa tulee huomioida kattavasti niin fysikaaliset, kemialliset, biologiset, fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin riskit. Työpaikoilla työturvallisuuteen ja työkykyyn vaikuttavissa tekijöissä tulee erityisesti huomioida työn psykososiaaliset kuormitustekijät.

Työsuojelun yhteistoiminta on vaikuttavan työpaikkatoiminnan perusta ja sen toimintamahdollisuudet on turvattava uusissa haasteissa.

–  On tärkeää havaita ja vähentää uusien teknologioiden ja uusien työnteon tapojen tuomia riskejä ja altisteita. Esimerkiksi työhön liittyvät kognitiivisen ergonomian haasteet ovat lisääntymässä työn muutoksen myötä. 

3. Toimintakyvyn ylläpito

–  Sekä inhimilliseltä että kansantalouden kannalta on tärkeää, että pidämme huolta työikäisten työ- ja toimintakyvystä, työurien pituudesta ja osatyökykyisten mahdollisuuksista osallistua työelämään, julkaisu linjaa.

Työurien pidentämiseksi on vaikutettava sekä pysyvän että tilapäisen työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Tärkeimpinä kohteina mainitaan tuki- ja liikuntaelinperäiset syyt ja mielenterveyden häiriöt, joihin pitää erityisesti kohdistaa ennaltaehkäiseviä ja työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä.

–  Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkittävä rooli työkyvyttömyyden vähentämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen ja työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Heidän mahdollisuutensa osallistua työelämään lisää yhdenvertaisuutta, vähentää työttömyyttä ja laskee työkyvyttömyyseläkemenoja.

–  Jotta työurat pidentyisivät, ihmisten kykyä, halua ja mahdollisuuksia tehdä työtä tulee parantaa.  Samoin jokaisen tulee voida hyödyntää olemassa olevaa työkykyään, todetaan linjauksissa.

Linjaukset on valmisteltu yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan laitosten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ja ne ohjaavat stm:n hallinnonalan toimintaa työelämän kysymyksissä.

Julkaisu löytyy osoitteesta:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4044-4

25.11.2019

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;