Kuva -

Palvelualojen työturvallisuuden kehittyminen on pysähtynyt

Työ teollisuudessa ja alkutuotannossa on kehittynyt vuosien 2005–2015 välillä huomattavasti turvallisemmaksi. Sen sijaan palvelualoilla vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut.

Tapaturmataajuuslukuja on totuttu laskemaan tehtyjen työtuntien avulla jo vuosikymmenet. Tehtyjen työtuntien määrä ei kuitenkaan reagoi kovin herkästi talouden suhdanteiden vaihdellessa.

"Monivaiheisissa tuotantoketjuissa työsuoritetta kuvaa ehkä paremmin toiminnan tuloksena tuleva arvonlisäys. Tästä syystä pohdimme ja kokeilimme, voisiko arvonlisäystietoa hyödyntää työtuntien ohessa tapaturmataajuuslukujen laskemisessa", kertoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

Analyysissa laskettiin, kuinka paljon arvonlisäystä syntyy per työpaikkatapaturma.

"Aineistosta näkee, että työ on muuttunut eri toimialoilla eri tahtiin. Esimerkiksi jalostuksen ja alkutuotannon arvonlisäys per työpaikkatapaturma oli analyysiaineiston alkuvuosina pienempi kuin aineiston viimeisien vuosien. Työ on siten kehittynyt turvallisemmaksi", Janne Sysi-aho selventää.

"Erityisesti tehdasteollisuudessa työ on keventynyt ja työturvallisuus lisääntynyt merkittävästi. Kun vuonna 2011 teollisuuden arvonlisäys työpaikkatapaturmaa kohden oli toimialojen yleisen keskiarvon alapuolella, vuonna 2015 se tuotti tarkastelluista toimialoista eniten arvonlisää suhteessa työpaikkatapaturmien määrään."

"Sen sijaan palveluissa yhtä hyvää kehitystä ei ole tapahtunut. Vaikka palveluissa yhtä tapaturmaa kohden saadaan korkeampi arvonlisäys kuin fyysisemmissä töissä alkutuotannossa ja jalostuksessa, palveluprosesseissa ja niiden työturvallisuudessa on yhä kehitettävää."

Palvelusektorin kannattaisi Sysi-Ahon mukaan ottaa mallia teollisuudesta, jossa esimerkiksi taakkojen käsivoimin nostoissa ja siirroissa sattuneita työtapaturmia on pystytty vähentämään merkittävästi.

Sysi-Aho on tyytyväinen uuteen arvonlisäpohjaiseen laskentamalliin, vaikkakin menetelmä edellyttää vielä tarkennusta ja erilaisia näkökulmia. "Tulokset ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja vaikuttavat hyödynnettäviltä. Laskenta vaikuttaa hyvin skaalautuvalta."

"Tunnuslukuna suhdeluku vaikuttaa houkuttelevalta tiedonkeruun ja laskennan helppouden vuoksi. Laskennan yksikkö on helppo hahmottaa myös pienyrittäjille. Se myös antaa yritys- ja yrittäjälähtöisen näkökulman; mitä paremmin onnistutaan tekemään turvallisesti lisäarvoa, sitä korkeampi luku on."

Lisätietoja: Vaarallisuuden mittaamisesta kohti turvallisuuden mittaamista,Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 15 12.9.2017

Teksti: Eija Seppänen
Taulukko
: TVK

27.4.2018

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus

Kuvaaja: Michael Browning

Kuvaaja: Michael Browning, kuvalähde: unplash

Arvonlisäys työpaikkatapaturmaa kohden graafi

Vakuuttamattomien yrittäjien työpaikkatapaturmat eivät ole laskennassa mukana, sillä ne eivät tilastoidu.Yksittäiset työtapaturmatilaston kannalta merkityksellisimmät päätoimialat C, F, G ja H merkitty katkoviivalla.

Lähteet: Maatalousyrittäjien työtapaturmat myöntövuosittain, Mela/Henri Virtanen), Arvonlisäystiedot Tilastokeskus/Tauno Tyllinen 24.7.2017&Olli Savela 22.8.2017, päätoimialoittaiset tiedot Tilastokeskus/StatFin

11.8.2017 TVK/Janne Sysi-Aho

;