Kuva -

Kunnissa liukastellaan entiseen malliin

Vuonna 2016 kunta-alalla tapahtui 20 600 työtapaturmaa, joista 6 800 työmatkalla. Tapaturmatiheys on pysynyt samana viimeiset 6–7 vuotta. Samaan aikaan teollisuuden toimialojen työtapaturmatiheys on vähentynyt merkittävästi.

"Minulla on huoli kunta-alan kehityksestä, jonne ei ole saatu samanlaista positiivista kierrettä kuin esimerkiksi teollisuuteen", sanoo työympäristötoimitsija Urpo Hyttinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta. JHL on suomalainen julkisella ja hyvinvointipalvelusektorilla työskentelevien ammattiliitto, johon kuuluu noin 220 000 jäsentä.

"En keksi mitään yksittäistä syytä, miksi kuntasektori junnaa paikallaan. Syitä on varmastikin useita", toteaa samoja tunnuslukuja katsellut KT Kuntatyönantajien työmarkkina-asiamies Taija Hämäläinen.

"Kun puhutaan turvallisuuden kannalta kriittisistä aloista, kuten teollisuudesta ja rakentamisesta, työturvallisuus on osa arkea. Kuntapuolella riskit ovat erilaisia ja turvallisuusajattelu ei välttämättä ole samalla tavalla läsnä."

Hämäläisen mukaan vertailu kuntakentän sisälläkin on vaikeaa, sillä kunnat ovat niin erimitallinen joukko. Koon lisäksi vaihtelua on myös siinä, mitä toimia on ulkoistettu tai yhtiöitetty.

Turvallisuutta ei johdeta

"Kunnissa toimitaan työturvallisuudessa ohjeiden ja määräysten mukaan. Dokumentit ovat kunnossa, mutta itse turvallisuusjohtaminen ja työskentely arjessa puuttuvat. Tämä tuli ilmi aluehallintoviraston työsuojelun valvontahankkeessa. Turvallisuutta ei johda kukaan", toteaa Urpo Hyttinen.

Hyttisellä on yli 30 vuoden kokemus turvallisuustyöstä. Työskennellessään aikaisemmin metallin perusteollisuudessa kätensä jäljen näki nopeasti. Kun ylin johto saatiin mukaan, alkoi hyviä asioita tapahtua saman tien.

"Luulisi, että kunta-alalla tapaturmien vähentäminen olisi teollisuutta helpompaa. Samoilla toimilla voidaan parantaa sekä kuntatyöntekijöiden että kuntalaisten kokonaisturvallisuutta. On sama työnantaja ja samat olosuhteet esimerkiksi työmatkatapaturmia torjuttaessa. Teollisuuden turvallisuustyöllä ei samalla tavalla voi vaikuttaa kunnan tai kaupungin turvallisuuteen", pohtii Hyttinen.

Puhutaan rahasta

Kunnissa päätöksenteon malli poikkeaa yrityksistä. Johdon lisäksi myös poliittisten päättäjien tulee ymmärtää turvallisuuden kehittämisen tarpeet ja mahdollistaa tarvittavat resurssit.

"Yhden työtapaturman keskihinnaksi on laskettu 5000–6000€. Tämä tieto olisi hyvä saada myös poliittisille päättäjille, kuntien johdolle sekä kaikille esimiehille. Vaikka terveys ja turvallisuus ovat työsuojelun ydintä puhuttelevat myös eurot päättäjiä ja johtoa työpaikoilla", Hyttinen ehdottaa.

18 000 työpaikkatapaturmasta peräti 40% aiheutuu työpaikoilla liikkumisista, nostoista tai siirroista ja seurauksena on useimmin lihasten venähdyksiä tai luiden murtumisia.

"Vaikka vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla, niin yhteistyötä työpaikoilla tarvitaan. Pitäisi yhdessä pohtia, minkälaisia työtapaturmia tai läheltä piti -tilanteita omassa työyhteisössä on tapahtunut ja miten ne olisi voitu estää", Taija Hämäläinen pohtii.

Hyvinkään kaupunki on Hyttisen ja Hämäläisen mukaan hyvä malliesimerkki, jossa turvallisuus on näkynyt sekä kaupunkilaisten elämässä että työpaikoilla erilaisina tempauksina, kuten esimerkiksi työmatkaturvallisuustempauksena.

Hatun nosto Hyvinkäälle. Käy malliksi muille.

Teksti: Eija Seppänen
Kuva:
freepik.com

11.5.2018

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;