Kuva -

Millaisia työpaikkatapaturmia sattuu?

Tapaturmien torjuntaa varten kerätään tietoa työpaikkatapaturmien syistä, olosuhteista ja seurauksista. Näitä tietoja voidaan hyödyntää työturvallisuustyön kohdentamisessa valtakunnallisesti ja yritystasolla.

Tapaturmat luokitellaan EU:ssa ESAW-menetelmän (European Statistics on Accidents at Work) mukaisesti kahdeksan eri muuttujan avulla:

  • työtehtävä
  • työsuoritus
  • poikkeama
  • vahingoittumistapa
  • vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja
  • työympäristö
  • vamman laatu
  • vahingoittunut kehon osa

Missä työympäristössä henkilö työskenteli?

Tätä asiaa kuvaa ns. työympäristö –muuttuja. Työympäristö kertoo sijaintikohdan tai työtilan tyypin, jossa uhri työskenteli ennen tapaturmaa. Noin viidesosa työtapaturmista sattuu tuotantolaitoksissa, tehtaissa tai työpajoissa.

Vuonna 2017 yhteensä 18,6 %: ssa vahingoista työympäristöksi oli merkitty ns. tehdasympäristö. Muita yleisiä työympäristöjä olivat julkiset työympäristöt (11,7 %), hoitolaitokset (9,5 %),  oppilaitokset, koulut ja päiväkodit (7,0 %) ja varastot ja lastausalueet (5,9 %).

Palkaansaajien työpaikkatapaturmista 5,7 % sattui työmaalla, 5,5 % huoltoalueella tai korjaamoissa, 5, % ravointoloissa ja majoituslaitoksissa sekä 4,1 % myymälöissä.

Mitä henkilö oli tekemässä juuri ennen vahingoittumista?

Tätä asiaa kuvaa ns. työsuoritus –muuttuja. Noin kolmasosa työpaikkatapaturmista liittyy henkilön liikkumiseen. Vuonna 2017 sattuneissa työpaikkatapaturmissa 33,5 %:ssa vahingoista henkilö oli liikkumassa juuri ennen vahingoittumistaan. Muut yleisimmät työsuoritukset ennen vahingoittumista olivat esineiden käsitteleminen (21,1 %), taakan käsivoimin siirtäminen (13,8 %) ja käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen (12,2 %).

Harvemmin työsuorituksena ennen vahingoittumista olivat koneen käyttäminen (4 %), paikallaan oleminen työpisteessä (3,5 %) ja kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaus tai matkustaminen (2,4 %)

 

28.6.2019

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus

Mikä oli viimeisin vahingoittumista edeltävä tapahtuma?

Tätä asiaa kuvaa ns. poikkeama –muuttuja. Noin neljäsosa kaikista sattuneista työpaikkatapaturmista on kompastumis-, kaatumis- tai liukastumistapaturmia.

Vuonna 2017 yhteensä 24,4 % työtapaturmista oli sellaisia, jossa henkilö oli pudonnut, hypännyt, kaatunut tai liukastunut. Muita yleisiä poikkeamia ovat terävään esineeseen astuminen tai kolhiminen (18,2 %) sekä henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (13,8%).

Hieman harvemmin (alle 10 %) poikkeamaksi oli merkitty aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen ym., laitteen, työkalun tai eläimen hallinnan menettäminen ja aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, ym. Väkivalta, järkyttävä tilanne tai poikkeava läsnäolo oli merkitty poikkeamaksi noin 5 %:ssa kaikista palkansaajien työpaikkatapaturmista.

Mikä kehon osa vahingoittui?

Työpaikkatapaturmissa vahingoittuu useimmiten ylä- tai alaraajat. Yläraajojen tapaturmista valtaosa osa sormivammoja, joita on noin viidesosa kaikista työpaikkatapaturmista.. Sormitapaturmia sattui vuonna 2017 yhteensä 21079, eli 20,4 % palkansaajien työpaikkatapaturmista. Pään alueen vammoista yleisimpiä olivat silmätapaturmat (yhteensä 8477 tapaturmaa, eli 8,2 % kaikista palkansaajien työpaikkatapaturmista.

Vahingoittunut kehon osa on 9 % työpaikkatapaturmista selkä, 4 % vartalo ja sisäelimet, 4 % koko keho ja 2 % niska ja kaula.

;