Kuva -

Rakentamisen työllisyys kasvussa - myös työtapaturmien määrä kasvoi

Rakentamisen päätoimialalla sattui palkansaajille vuoden 2017 aikana 14 586 korvattua työpaikkatapaturmaa. Lisäksi vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille sattui 1 894 työpaikkatapaturmaa, joka oli 9,6 % vähemmän kuin edellisvuonna.

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä nousi 5,7 % edellisvuoteen verrattuna. Kasvu tapaturmien määrässä selittyy suurilta osin sillä, että rakennusalan työllisyys on kasvanut edellisvuodesta noin 8,5 %.

Vuosi 2017 oli voimakkaan rakentamisen aikaa. Erityisesti asuntotuotanto takoi ennätyksiä. Koko vuonna rakentamisen arvonlisäys kasvoi noin 5 %. Vuonna 2017 aloitettiin 45 800 asunnon rakentaminen ja Suomi oli Euroopan ykkösmaa asuntoaloituksissa, kun aloitukset suhteutetaan asukaslukuun. Vuodesta 2015 vuoteen 2018 rakennusalan työllisyys on kasvanut lähes 20 000 henkilöllä ja työttömyys painunut alle yleisen työttömyysasteen. (lähde: VM Rakennusalan suhdannetyöryhmä julkaisu 8/2018).

Vuonna 2017 palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus oli rakentamisen päätoimialalla 60,9 työpaikkatapaturmaa/miljoonaa tehtyä työtuntia. Edellisvuonna taajuus oli 62,1. Vuoden 2017 taajuus on koko tarkastelujakson (v. 2005 - 2017) alhaisin.

Edellisessä tilastojulkaisussa kerroimme, että työpaikkatapaturmataajuuden ennakkoarvio vuonna 2016 oli 59,8. Kyseessä oli tuolloin ennakkotieto, joka sisälsi viivettä kompensoivan kertoimen 1,05. Tietojen tarkentuessa on todettava, että kerroin 1,05 oli liian pieni rakentamisen toimialan tapaturmataajuuden kertoimeksi.

Rakentamisen toimialalla työpaikkatapaturmataajuus nousi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa 2010-luvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että tapaturmien määrä suhteessa tehtyihin työtunteihin kasvoi enemmän. Yli 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuusluku on kuitenkin laskenut tasaisesti vuodesta 2005 (42,9) vuoteen 2016 (24,7) yli 40 % (18,2 taajuusyksikköä).

Rakentamisen päätoimialan työpaikkatapaturmista noin 52 % (7615 kpl) sattui rakennustyömailla. Suurin osa (27,3 %, 3 984 kpl) ns. uudisrakennustyömailla. Näistä työpaikkatapaturmista noin 85,9 % sattui rakennustyöntekijöille (Ammattiluokat 711-713 ja 931). Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijöille sattuneet vahingot olivat noin 11,6 % kaikista rakentamisen toimialan työpaikkatapaturmista. Tuotantolaitoksilla, tehtailla ja työpajoilla sattuneiden tapaturmien osuus oli 15,3 % (2 234 kpl). Näistä merkittävä osa sattui korjaus- ja asennustöissä (15,0 %).

Lievien tapaturmien osuus jo yli 60 % 

Vuonna 2016 rakentamisen toimialalla sattuneista työpaikkatapaturmista 60,2 % oli lieviä ja aiheutti alle 4 päivän työkyvyttömyyden. Vastaava osuus vuonna 2015 oli 58,4 %. Lievien työpaikkatapaturmien osuus on kasvanut tasaisesti muutamia poikkeuksellisia vuosia lukuun ottamatta vuodesta 2005. Vuonna 2005 lievien työpaikkatapaturmien osuus oli 47,5 %.

Vakavia työpaikkatapaturmia (yli 30 pv. työkyvyttömyys) toimialalla sattui vuonna 2016 yhteensä 1 254 (9,1 %), joka oli 1,9 % enemmän kuin vuonna 2015. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia rakentamisen toimialalla sattui vuonna 2016 seitsemän (7) tapausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2017 niitä sattui kaksi (tapaturmapakin tieto).

Rakennustyömailla sattuneet työpaikkatapaturmat

Rakennustyömailla sattui vuonna 2017 noin 12100 työpaikkatapaturmaa, joka oli n. 5 % enemmän kuin edellisvuonna. Rakennustyömaan työympäristöön luetaan mukaan tässä tapauksessa kaikki rakennustyömaat.

Rakennustyömailla työskentelee useiden eri yritysten työntekijöitä, joiden pääasiallinen toiminta ei ole rakentamisessa. Näiden yritysten työntekijöille sattuneet työtapaturmat tilastoituvat siis sille toimialalle, jossa yritys pääasiallisesti toimii. Tapaturmat voidaan kuitenkin rajata rakennustyömailla sattuneisiin työympäristömuuttujaa käyttäen.

Rakennustyömailla sattuneista työpaikkatapaturmista noin 6 % (Toimialat: 16,17,20,22,23,24,25 ja 28-31) sattui materiaaleja ja koneita valmistavien yritysten työntekijöille. Noin 2,8 % kiinteistön- ja maisemanhoidon toimialalla ja noin 2 % arkkitehti- ja insinööripalveluiden toimialalla. Rakennustyömailla vuokratyöntekijöille sattuneiden työpaikkatapaturmien osuus oli noin 9,5 %.

Työpaikkatapaturmista rakennustyöntekijöille sattui 62,5 % ja avustaville työntekijöille noin 5,7 %. Tapaturmista 6,8 % (ammattiluokat: 811, 832, 833) sattui koneiden käyttäjille ja ajoneuvojen kuljettajille. Noin 5,4 % sattui levysepille, hitsaajille ja koneiden korjaajille. Sähkömiehille sattuneiden osuus oli noin 5,4 %. Kiinteistöhuollon esimiehille sattui 1,6 % ja rakennustyömaan työnjohtajille noin 1 % kaikista vuonna 2017 sattuneista työpaikkatapaturmista.

Rakennustyömailla vuonna 2016 sattuneista 56,6 % oli vakavuudeltaan lieviä ja 9,6 % vakavia yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita tapaturmia. Työympäristössä kaivos, avolouhos, kuoppa, kaivanto sattui 383 tapaturmaa. Näissä tapaturmissa vakavien osuus oli korkein 12,3 %. Muissa rakentamisen työympäristöissä vaihteluvälit olivat vakavien osalta 9,0-10,2%, 4-30 pv. 32,0-35,1 % ja lievien tapaturmien osuus oli 54,7-59,1 %.

Merkittävin osa tapaturmista erikoistuneessa rakennustoiminnassa

Vuonna 2017 yli puolet (56,2 %) rakennusalan työpaikkatapaturmista sattui erikoistuneessa rakennustoiminnassa toimivien yritysten työntekijöille. Tehdyt työtunnit jakautuivat rakentamisen päätoimialalla suunnilleen samassa suhteessa kuin sattuneet työtapaturmat. Työpaikkatapaturmien määrä kasvoi erikoistuneessa rakennustoiminnassa 6,6 % edellisvuoteen verrattuna.

Erikoistunutta rakennustoimintaa ovat mm. rakennusten ja rakennelmien purku, sähkö-, vesijohto- ja muu rakennusasennus, rakennusten ja rakennelmien viimeistely. Korjausrakentaminen on ollut viime vuodet kovassa kasvussa, mutta viime vuosina uudisrakentamisen kasvu on ollut nopeampaa ja sen arvo on jälleen ylittänyt korjausrakentamisen arvon.

Maa- ja vesirakentamisen toimialalla palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä nousi edellisestä vuodesta 11,5 %. Tämä muutos selittyy osin sillä, että rakentamisen päätoimialan jakaminen tarkempiin toimialoihin on ongelmallista. Alan suuret yritykset tekevät laajasti eri rakentamisen töitä ja osa niistä on ollut vakuutettu vain jollekin näistä alatoimialoista. Työvoimakyselyssä saadut tuntitiedot eivät myöskään välttämättä kohdistu tarkasti samoille tarkemmille toimialaluokille, mikä vaikuttaa myös tarkempien toimialojen taajuuslukuihin.

Työpaikkatapaturmat kasvussa rakentamisen ammateissa työvoiman vuokrauksen toimialalla

On oletettavaa, että vuokratyön (TOL luokat: 782, 783) osuus rakentamisessa on kasvanut entisestään. Vuonna 2017 rakentamisen ammateissa (ammattiluokat: 711-713 ja 931) sattui työvoiman vuokrauksen toimialalla 1 383 työpaikkatapaturmaa. Edellisvuoteen verrattuna toimialan työpaikkatapaturmien määrä kasvoi yli 39 %.

Vuonna 2016 sattuneista työpaikkatapaturmista lieviä (alle 4 pv työkyvyttömyys) oli n. 52,1 % ja vakavia yli 30 pv. 9,0 %. Noin puolet tapaturmista olivat vakavuudeltaan väh. 4 päivän sairaspoissaoloon johtaneita. Verrattaessa rakentamisen toimialalla sattuneisiin työpaikkatapaturmin ero oli suurinta vakavuusluokassa 4-30 pv. Henkilöstön vuokrauksen toimialalla noin 38,9 % osui tuohon luokkaan, kun taas saman luokan osuus rakentamisen toimialalla noin 31 %. Rakentamisen ammatissa oleville vuokratyöntekijöille sattuneet työpaikkatapaturmat ovat näiden lukujen perusteella usein vakavampia ja aiheuttavat pidempiä sairaspoissaoloja, kuin rakentamisen toimialalla toimineiden yritysten työntekijöille sattuneet työpaikkatapaturmat.

Henkilöstön vuokrausyrityksen kautta rakennustöihin tulee yleensä nuoria työntekijöitä. Alle 30-vuotiaille työssä sattuneiden tapaturmien osuus olikin noin 50,7 % vuonna 2017.

Suurin osa vuokratyöntekijöiden työtehtävistä on rakennussiivousta, rakennusapumiehen ja rakennusmiehen töitä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää perehdytykseen, työnopastukseen, työnjohdon valvontaan ja koulutukseen, sekä pätevyysedellytysten tarkistamiseen vuokratyötä käytettäessä.

28.6.2019

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;