Vakuutusehdot 2024-2025

1 Vakuutuksen sisältö 

1.1 Vakuutetun työntekijän kuoltua maksetaan näiden vakuutusehtojen mukainen korvaus.

2 Vakuutetut

2.1. Työntekijänä pidetään työtapaturma- ja ammattitautilain 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä. Työntekijä tulee vakuutetuksi, kun

1. hänen työsuhteensa on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja hänen tästä työsuh­teesta saamansa työansio on vähintään työntekijän eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu työansio kerrottuna luvulla 6; tai
2. hänen saamansa työansiot ovat viimeisen työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden aikana vähintään työntekijän eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu työansio kerrottuna luvulla 18.

2.2. Työntekijä kuuluu vakuutukseen, kun työ- tai virkasuhde päättyy vakuutusaikana tai vakuutus päättyy muun syyn kuin vakuutuksenottajan irtisanomisen takia.

Työntekijä lakkaa olemasta vakuutettu, kun:

1. on kulunut kolme vuotta siitä, kun hänen työ- tai virkasuhteensa päättyi;
2. hän seuraavan työ- tai virkasuhteen tai maatalousyrittäjätoiminnan perusteella kuuluu vastaavaan turvajärjestelmään;
3. hän työ- tai virkasuhteen tai vakuutuksen päättyessä kuuluu vastaavaan turvajärjestelmään rinnakkaisen työ- tai virkasuhteen tai maatalousyrittäjätoiminnan perusteella;
4. hän alkaa saada vanhuuseläkettä tai hän täyttää 68 vuotta eikä hänellä ole kohdassa 2.1 tarkoitettua työsuhdetta.

Vanhuuseläkkeenä pidetään sekä lakisääteistä että vapaaehtoista eläkettä, joka tarkoittaa lopullista ratkaisua eläkkeelle siirtymisestä iän perusteella.

2.3. Työntekijä säilyy vakuutettuna ollessaan lakisääteisellä perhevapaalla.

Työ- tai virkasuhteen katsotaan päättyneen sen päivän lopussa, jolta sen perusteella viimeksi maksettiin palkkaa. Jos työ- tai virkasuhde päättyy myöhemmin kuin palkanmaksu, kertyneet vuosilomapäivät ja työajan lyhennyspäivät lisätään työ- tai virkasuhteen päättymisajankohtaa määriteltäessä siihen päivään, jolta tehdyn työajan tai sairausajan palkkaa viimeksi maksettiin.

2.4. Työntekijä ei kuitenkaan kuulu vakuutukseen, jos hänellä on tätä vakuutusta vastaava turvajärjestelmä ensisijaiseksi katsottavan rinnakkaisen työ- tai virkasuhteen tai maatalousyrittäjätyön perusteella. 

Ensisijaiseksi katsotaan työntekijän rinnakkainen työ- tai virkasuhde tai maatalousyrittäjätyö, jos

• ansiotulo siinä on suurempi kuin hänen tähän vakuutukseen oikeuttavasta työ- tai virkasuhteesta saamansa ansiotulo, tai

• työ on päättynyt tämän vakuutuksen piiriin viimeksi kuuluneen työ- tai virkasuhteen päättymispäivän jälkeen.

Ansiotulolla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen tai maatalousyrittäjätyön päättymispäivää välittömästi edeltäneen yhden kuukauden pituisen ajanjakson aikana tästä työstä saatua ansiotuloa. Maatalousyrittäjän ansiotulona pidetään hänelle maatalousyrittäjän eläkelain säännösten mukaan vahvistettua työtuloa.

Maatalousyrittäjätoimintaan ja maatalousyrittäjään rinnastetaan myös maatalousyrittäjän eläkelain mukainen apurahan saaja.

2.5. Työntekijä on vakuutettu vain yhden työ- tai virkasuhteen perusteella. 

3 Vakuutuksenottaja

3.1. Vakuutuksenottaja on työnantaja, jonka työntekijät on vakuutettu näiden ehtojen mukaisesti. 

4 Vakuutuksenantaja

4.1. Vakuutuksenantajina ovat liite A:ssa mainitut vakuutusyhtiöt yhteisvastuullisesti tai muu sellainen vakuutusyhtiö, jolla on toimilupansa perusteella oikeus harjoittaa Suomessa vakuutusluokista annetun lain (526/2008) 13 §:ssä määriteltyä henkivakuutusluokka 1:n mukaista vakuutustoimintaa.

5 Edunsaajat

5.1. Korvaukseen ovat oikeutettuja seuraavat edunsaajat:

1. vakuutetun puoliso; ja
2. vakuutetun alle 22-vuotiaat lapset.

5.2. Puolisolla tarkoitetaan

1. aviopuolisoa ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolta;
2. henkilöä, jonka kanssa vakuutettu kuollessaan eli jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja jonka kanssa vakuutetulla oli tai oli ollut yhteinen lapsi tai jonka kanssa vakuutetulla oli julkisen notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta; tai
3. henkilöä, jonka kanssa vakuutettu kuollessaan eli jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja yhteistaloutta oli jatkunut yhdenjaksoisesti ennen vakuutetun kuolemaa vähintään viisi vuotta.

Yhteisellä taloudella tarkoitetaan kohdassa 3, että henkilöllä oli vakuutetun kanssa sama osoite väestötietojärjestelmässä vakuutetun kuollessa ja tästä taaksepäin laskettuna yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

Korvaussummaan on oikeutettu vain yksi puoliso. Jos kohdan 1 mukaisella puolisolla on oikeus korvaussummaan, kohdassa 2 tai 3 tarkoitetulla puolisolla ei ole oikeutta korvaussummaan.  Kohdan 1 mukaisella puolisolla ei ole oikeutta korvaussummaan, jos vakuutetulla oli kuollessaan kohdan 2 tai 3 mukaisesti korvaukseen oikeuttava puoliso ja hakemus avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkamisesta oli vireillä. 

5.3. Vakuutetun lapsella tarkoitetaan

1. vakuutetun omaa lasta;
2. aviopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolen lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso tai rekisteröiden parisuhteen osapuoli on tai on ollut lapsen täysi-ikäisyyteen saakka; ja
3. lasta, jonka elatuksesta vakuutettu on omassa kodissaan tai muutoin huolehtinut.

5.4. Edunsaajamääräystä ei saa muuttaa. 

6 Korvaussumma

6.1. Korvaus maksetaan vain yhden työ- tai virkasuhteen perusteella.

6.2. Korvaussumma muodostuu leskenosuudesta, lapsenosuuksista ja tapaturmakorotuksesta. Niiden suuruus määräytyy vakuutetun kuolinvuoden perusteella liitteen A mukaisesti.

6.3. Leskenosuus maksetaan aina, kun vakuutetulta on jäänyt kohdassa 5 mainittuja edunsaajia.

6.4. Leskenosuuteen lisätään lapsenosuus jokaisesta edunsaajana olevasta lapsesta.

6.5. Vakuutetun kuoltua tapaturmaisesti lisätään leskenosuuteen lapsenosuuksineen tapaturmakorotus. Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa vakuutetulle vamman tai sairauden.

6.6. Korvausta ei makseta henkilölle, joka on tahallisesti rikoksella aiheuttanut vakuutetun kuoleman. 

7 Korvaussumman jakaminen

7.1. Korvaussumma maksetaan kohdassa 5 mainituille edunsaajille.

7.2. Leskenosuus mahdollisine tapaturmakorotuksineen maksetaan vakuutetun puolisolle ja lapsenosuudet mahdollisine tapaturmakorotuksineen kullekin lapselle.

7.3. Jos edunsaajina on vain kohdassa 5.1 mainittuja lapsia, korvaussumma jaetaan lasten kesken tasan.

7.4. Oikeutta korvaukseen ei voida pantata eikä luovuttaa toiselle.

8 Korvauksen hakeminen

8.1. Korvauksen maksamista varten vakuutuksenantajalle on toimitettava korvaushakemus.

8.2. Tapaturmakorotuksen maksamista varten vakuutuksenantajalle on toimitettava lääkärin antama kuolintodistus, joka osoittaa kuoleman tapaturman seuraukseksi, sekä vakuutuksenantajan pyynnöstä myös poliisitutkintapöytäkirja.

8.3. Kohdassa 5.2.2 mainitusta puolisosta vakuutuksenantajalle on tarvittaessa toimitettava julkisen notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta ja muita mahdollisia korvauskäsittelyn vaatimia selvityksiä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asumisesta.

8.4. Korvauksenhakija on velvollinen pyynnöstä antamaan vakuutuksenantajalle myös muita korvausasian ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä.

8.5. Vakuutuksenottaja on velvollinen pyynnöstä antamaan korvauksenhakijalle tai vakuutuksenantajalle sellaiset vakuutetun työsuhdetta koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen korvausasian käsittelyä varten. 

9 Korvauksen maksaminen

9.1. Vakuutuksenantajan on maksettava korvaussumma tai sen riidaton osa viivytyksettä ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut riittävät selvitykset ja tiedot, jotka osoittavat edunsaajan oikeuden korvaussummaan tai sen riidattomaan osaan. Vakuutuksenantajan on ilmoitettava kielteisestä päätöksestä vastaavassa määräajassa.

9.2. Suorituksen viivästyessä on vakuutuksenantajan maksettava sille vuotuista viivästyskorkoa niiden perusteiden mukaan, joita korkolain mukaan sovelletaan laskettaessa viivästyskorkoa viivästyneelle vakuutussuoritukselle.

10 Tyytymättömyys korvauspäätökseen

10.1. Vakuutuksenottaja tai edunsaaja voi pyytää vakuutuksenantajan päätöksestä ryhmähenkivakuutusasiain neuvottelukunnan lausunnon. Lausuntopyyntö on lähetettävä neuvottelukunnalle vuoden kuluessa siitä, kun asianomainen sai kirjallisesti tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta.

10.2. Korvauspäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta päätökseen nostamalla kanteen Helsingin käräjäoikeudessa tai siinä kotimaisessa yleisessä alioikeudessa, jonka piirissä edunsaajalla on tai vakuutetulla viimeksi oli vakinainen asuinpaikka. Asia on pantava vireille kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianomainen sai kirjallisesti tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta tai kohdassa 10.1. mainitusta neuvottelukunnan lausunnosta.

11 Vakuutuksen hakeminen ja voimaantulo

11.1. Vakuutushakemus on toimitettava sille vakuutusyhtiölle, missä työnantajalla on työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus työntekijöilleen. Yhtiötä, jossa työnantajalla on voimassa oleva pakollinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, kutsutaan hoitavaksi yhtiöksi.

11.2. Vakuutuksenantajan vastuu alkaa siitä ajankohdasta, jolloin hoitava yhtiö tai sen asiamies on vastaanottanut vakuutushakemuksen, ellei muusta vastuun alkamisajasta ole sovittu.

12 Vakuutuksen voimassaoloaika ja päättyminen

12.1. Vakuutus tehdään yhdeksi kalenterivuodeksi tai kuluvan ja seuraavan kalenterivuoden loppuun ja se jatkuu vuoden kerrallaan, ellei vakuutuskirjassa toisin mainita.

12.2. Jos vakuutuksenottaja vakuutusmaksua ulosmittauksella perittäessä todetaan varattomaksi tai hänen oleskelupaikkansa on täytäntöönpanoviranomaisillekin tuntematon tai jos hän vakuutuksenantajan ilmoitettua hänelle täytäntöönpanotoimenpiteisiin ryhtymisestä kirjallisesti kiistää maksuvelvollisuutensa, lakkaa vakuutus ilman irtisanomista kulumassa olevan vakuutuskauden päättyessä.

12.3. Pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen siirtyessä vakuutusyhtiöstä toiseen siirtyy myös tämän vakuutuksen hoito ilman eri hakemusta uuteen yhtiöön.

12.4. Vakuutus voi lisäksi päättyä vakuutuksenottajan irtisanomana. Irtisanomisen on tapahduttava kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

12.5. Määräajaksi tehty vakuutus on voimassa samoin edellytyksin kuin pakollinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.

13 Vakuutusmaksu ja sen maksaminen

13.1. Vakuutusmaksu määrätään vuosittain. Vakuutusmaksun muutos tulee voimaan kunkin kalenterivuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lukien.

13.2. Vakuutusmaksun perusteena ovat samat työansiot, jotka luetaan pakollisessa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa vakuutusmaksun perusteena olevaan palkkasummaan.

13.3. Vakuutusmaksu on maksettava hoitavalle yhtiölle viimeistään eräpäivänä. Suorituksen viivästyessä on vakuutuksenottajan maksettava sille vuotuista viivästyskorkoa, joka määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin pakollisessa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa.

13.4. Jos vakuutusmaksua ei makseta viimeistään eräpäivänä, vakuutuksenantaja saa periä sen vakuutuksenottajalta viivästyskorkoineen ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään.

14 Muita määräyksiä

14.1. Näitä vakuutusehtoja sovelletaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneisiin työ- tai virkasuhteisiin. Vuosina 1977 - 2023 päättyneisiin työ- tai virkasuhteisiin sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita vakuutusehtoja, kuitenkin siten, että näiden vakuutusehtojen kohdan 2.2 alakohtia 2) ja 3) sekä kohtia 2.4 ja 6.2 sovelletaan myös tuona aikana päättyneisiin työ- tai virkasuhteisiin, jos vakuutettu on kuollut vuonna 2020 tai myöhemmin.

14.2. Vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vuosittain vakuutusehtoja siten kuin keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Vakuutusehtojen muutos tulee voimaan kunkin kalenterivuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lukien.

14.3. Vakuutuksenottajalle lähetetään ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksen voi lähettää myös muutoksen voimaantulon jälkeen.

14.4. Vakuutusehtojen muuttuessa on vakuutuksenottajalla oikeus irtisanoa vakuutus 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut vakuutuksenantajalta tiedon ehtojen muutoksesta, ja vakuutus katsotaan siinä tapauksessa päättyneeksi muutoksen voimaantulopäivänä. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta yksinomaan vakuutusmaksun muuttumisen vuoksi.

14.5. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen mukaista korvausta on haettava kymmenen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut.