Kuva -

Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti kirpaisee syystä

Vakuuttamisen valvonta on järjestelmällistä toimintaa, jossa Tapaturmavakuutuskeskus, muut viranomaiset ja vakuutusyhtiöt tekevät yhteistyötä. Systemaattisen valvonnan seurauksena laiminlyönnit tulevat ilmi. Laiminlyöntimaksu määrätään vakuutuksen puuttuessa lähes poikkeuksetta.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävä on valvoa, että työnantaja täyttää vakuuttamisvelvollisuutensa. Uusi valvontatehtävä tuli TVK:lle vuonna 2016 voimaan astuneen työtapaturma- ja ammattitautilain myötä.

”Aikaisemmin satunnaisiin ilmiantoihin ja sattuneisiin työtapaturmiin pohjautuvista yksittäisten tapausten selvittelystä on siirrytty järjestelmällisempään massavalvontaan. Käytännössä kaikki yli 1200 euroa palkkaa maksavat työnantajat kuuluvat nyt massavalvonnan piiriin”, kertoo valvonta-asiantuntija Hanna Piha TVK:sta.

Massavalvonnassa eri rekistereitä ajetaan yhteen. TVK saa verohallinnolta työnantajien maksamat palkkatiedot ja vertaa niihin vakuutusyhtiöiltä saatuja tietoja työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksista.

”Jos palkkatieto löytyy, mutta vakuutusta ei, otetaan työnantaja valvonnan tarkasteltavaksi”, Piha selventää.

Massavalvonnan lisäksi tapauksia tulee vireille myös muista lähteistä, kuten työtapaturmien selvittelyn tai verotarkastuksen kautta, poliisiviranomaisen ilmoituksista tai aluehallintaviranomaisen tarkastuksista.

Laiminlyönnistä voi seurata iso sanktio

Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin seurauksena Valtiokonttori voi määrätä työnantajalle maksettavaksi huomattavat sanktiot.

Jos työnantaja laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa, on tämä velvollinen maksamaan maksun, joka vastaa kohtuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua laiminlyöntiä koskevalta ajalta. Tämän lisäksi työnantaja on velvollinen maksamaan erillisen laiminlyöntimaksun, joka on enintään kolme kertaa vakuutusmaksua vastaavan maksun suuruinen.

Laiminlyöntimaksu voidaan Pihan mukaan jättää määräämättä vain luonnolliselle henkilölle, jos laiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena ja laiminlyöntimaksun määrääminen olisi kohtuutonta.

Laiminlyöntimaksun suuruuteen vaikuttavat laiminlyöntiajan pituus, laiminlyönnin tahallisuus ja toistuvuus sekä vakuuttamatta jääneen työn määrä ja riski.

”Tehdyn työn riskisyys vaikuttaa maksuun siten, että esimerkiksi talonrakennustyön maksut ovat huomattavasti suurempia kuin toimistotyön. Rakennusliikkeillä maksut voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.”

”Laiminlyöntimaksu on pienempi, jos työnantaja ilmoittaa vakuutuksen puuttumisesta oma-aloitteisesti Tapaturmavakuutuskeskukselle”, Piha kertoo.

Työnantajan maksettavaksi voi laiminlyöntitilanteissa tulla yhteensä vakuutusmaksua vastaava maksu jopa nelinkertaisena. Maksut voidaan määrätä kuluvalta ja viideltä viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta.

”Käytännössä laiminlyöntimaksu on yleensä määrätty yksinkertaisena, eli työnantajan maksettavaksi tulee kaksinkertainen maksu.”

”Tapauksissa, joissa työtapaturma on sattunut, työnantajalla peritään edellä mainittujen kulujen lisäksi vielä omavastuuosuus. Omavastuu määräytyy maksettavien korvausten mukaan, ja voi olla enimmillään 5150 euroa”, Piha lisää.

Lisätietoja:
Vakuuttamisvelvollisuus

Vakuuttamisen valvonta

5.11.2018

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus
;