Sivun alasivut:

Miksi korvaus evättiin?

Miksi vakuutuslaitos lopetti korvauksen maksamisen, vaikka satutin olkapääni työtapaturmassa? Miksi vakuutuslaitos katsoo sairauslomani johtuvan kulumasta, vaikka minulla ei ole ollut olkapäässäni mitään vaivaa ennen työtapaturmaa?

Tämä sivu on tarkoitettu avuksi työtapaturmaan joutuneille työntekijöille, heitä työpaikoilla neuvoville työsuojeluvaltuutetuille, -päälliköille ja -asiamiehille sekä esimiehille. Sivulla on kuvattu lyhyesti tyypillisimpiä vammautumisia, joissa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen korvaukset tuottavat pettymyksen ja se miksi vakuutus ei katakaan aiheutunutta vammaa.

Tämän sivun tiedoista on tehty myös tulostettavaksi sopiva versio: Miksi korvaus evättiin? (tulostettava pdf-dokumentti)

Toimintaohjeita vahinkoilmoituksen tekemiseen keyboard_arrow_down
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus keyboard_arrow_down
Tapaturman määritelmä - Mikä on tapaturma? keyboard_arrow_down
Yleisesti muutoksenhausta keyboard_arrow_down

'' Selän venähdysvamma 

Selän venähdysvammat ovat yleisiä vahinkotapahtumia. Lääketieteellisen kokemuksen mukaan venähdys paranee tavanomaisesti muutamassa viikossa. Jos paraneminen pitkittyy, oireiden syynä on yleensä jokin venähdysvammasta riippumaton sairaus, esimerkiksi iskiasoireyhtymä.

Iskiasoireyhtymällä tarkoitetaan selän välilevyn pullistumaa, joka aiheuttaa alaraajaan säteilevää kipua. Välilevyn pullistuma ei synny tavanomaisen venähdyksen yhteydessä, jos välilevy on terve. Sen sijaan rappeutuneen välilevyn aiheuttamat iskiasoireet voivat tulla esiin ensimmäistä kertaa venähdyksen yhteydessä. Syynä oireisiin ei tällöin ole venähdyksen aiheuttanut liike, vaan ennestään sairas välilevy.

Välilevyn pullistuma korvataan tapaturman seurauksena vain silloin, kun lanneselkään kohdistuu energialtaan erittäin suuri voima. Tällainen tilanne on esimerkiksi pudottaessa korkealta selälleen kovan tason tai esineen päälle.

Matin iskiasoireyhtymää ei korvattu työtapaturmasta aiheutuneena  keyboard_arrow_down

'' Polvivammat 

Polvinivel muodostuu reisiluun ja sääriluun välisestä nivelestä sekä polvilumpion ja reisiluun välisestä nivelestä. Polvi kipeytyy herkästi erilaisten venähdysten ja iskuvammojen seurauksena.  Kantavana nivelenä se on myös altis kulumasairauksille. Lievä venähdys tai isku polveen voi aloittaa kuluneessa polvessa hankalan kipukierteen, vaikka ennen vahinkoa oireita ei ole ollut tai ne ovat olleet vähäisiä.

Nivelsidevammat ovat tavallisimpia polvivammoja ja useimmiten syy-yhteys tapaturmaan on selvä. Ennestään vioittuneen polven kipeytyminen ei kuitenkaan välttämättä johdu tapaturmasta.

Polvikierukan repeämän syy voi olla tapaturma. Kierukka voi revetä myös rappeuman vuoksi. Rappeumasairauden haurastuttama kierukka voi revetä ilman tapaturmaakin esimerkiksi kyykystä noustessa. Korvausta maksetaan ainoastaan tapaturman seurauksena syntyneestä kierukkarepeämästä.

Yleisiä polvivammoja ovat myös polvilumpion osittaiset tai täydelliset sijoiltaanmenot. Jos sijoiltaanmeno tapahtuu rakenteellisista syistä ilman ulkoista tekijää, kyseessä ei ole tapaturma. Näin voi käydä esimerkiksi tanssiessa tai kyykystä ylös noustessa.

Rustonpehmennyssairaus on melko tavallinen ja usein ainoa tutkimuksessa löytyvä syy polven kipeytymiseen. Sitä ei korvata työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

Maijan polven kulumaa ei korvattu työmatkatapaturmasta johtuvana  keyboard_arrow_down

'' Olkapäävammat 

Olkapää on ihmisen liikkuvin nivel ja siinä ilmenevät rappeumamuutokset ja niistä johtuvat tulehdukset ovat varsinkin ikääntyvillä henkilöillä hyvin yleisiä. Tutkimuksissa on todettu, että useammalla kuin joka toisella 50 vuotta täyttäneellä on rappeumamuutoksia olkanivelessä, vaikka nämä rappeumamuutokset eivät aiheuta mitään oireita normaaliolosuhteissa.

Tyypillisiä olkanivelen rappeumamuutoksia ovat muun muassa kiertäjäkalvosinjänteen oheneminen tai sen kalkkeutuminen, jänteen osittainen repeytyminen, turvotus limapussissa, nestekertymä hauislihaksen pitkän jänteen jännetupessa, luupiikit lapaluulisäkkeessä tai nivelrikko solisluu-lapaliitoksessa.

Ikääntymiseen normaalisti liittyvä olkanivelen rappeutuminen heikentää olkanivelen kestävyyttä tapaturmassa.  Tämän vuoksi myös olkapään jännerepeämän korvattavuutta ratkaistaessa joudutaan arvioimaan, mikä merkitys sairausperäisillä tekijöillä on asiassa. Rappeumamuutokset eivät estä korvaamista, jos tapaturma olisi voinut aiheuttaa repeämän terveeseenkin jänteeseen. Terve jänne voi revetä, jos kaatuu suoraan olkapään päälle esimerkiksi laskettelumäessä tai polkupyörällä ajaessa. Sen sijaan terve jänne ei yleensä repeä esimerkiksi normaalin nostoliikkeen, otteen lipsumisen tai lievän riuhtaisun yhteydessä.

Useissa tapauksissa täysi varmuus rappeumasta ja sen vaikutuksista voidaan todeta vain kuvantamistutkimuksen perusteella. Yleensä rappeuman vaikutus joudutaan kuitenkin arvioimaan tapaturman sattumiseen liittyneiden tekijöiden ja mahdollisesti aikaisempien sairauskertomustietojen perusteella.

Villen kiertäjäkalvosimen repeämää ei korvattu  keyboard_arrow_down

'' Akillesjänteen repeäminen 

Lääketieteellisen tietämyksen mukaan terve akillesjänne ei käytännössä repeä, vaikka sitä venytettäisiin voimakkaasti, kuten tapahtuu hyppyyn ponnistettaessa, hypystä alas tullessa tai painavaa esinettä nostettaessa.  Akillesjänteen repeämän syynä on lähes aina mikroskooppiset rappeumamuutokset jänteessä, mitkä eivät ole paljain silmin havaittavissa.

Vaikka kaikki rappeumamuutokset elimistössä lisääntyvätkin iän myötä, akillesjänteen rappeumaa on todettavissa vain osalla saman ikäisistä, valtaosalla jänne pysyy kestävänä. Akillesjänteen rappeumaa onkin pidettävä oireettomana sairautena, joka tulee useimmiten ilmi tavanmukaisen, usein urheiluun liittyvän ponnistuksen tai tapaturmaisen liukastumisen laukaisemana. Pääsyynä repeämiseen ei siis ole tapaturma tai voimakas jänteen venyttäminen, vaan jänteen rappeumamuutokset.

Marjan akillesjänteen repeämää ei korvattu  keyboard_arrow_down

'' Vatsan alueen tyrät 

Tyrällä tarkoitetaan vatsaonteloa rajoittavan seinämän aukkoa tai heikkoa kohtaa, josta vatsaontelon sisältöä pääsee pullistumaan vatsaontelon ulkopuolelle vatsakalvosta muodostuvaan tyräpussiin. Tyrän näkyvänä oireena on tyräpussin täyttyminen, mikä tapahtuu tyypillisesti ponnistettaessa. Ajoittain tyräpussi voi olla tyhjä, jolloin mitään pullistumaa ei ole todettavissa.

Kun tyräpussin pullistuma havaitaan työtapaturman tai työliikkeen yhteydessä, vakuutettu mieltää helposti, että tapaturma tai työliike aiheutti itse tyrän. Korvausta haetaan useimmin nivustyrästä, joskus myös muista vatsan alueen tyristä. Harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta tapaturma – työliikkeestä puhumattakaan – ei kuitenkaan ole tyrän aiheuttaja, vaan se tuo ainoastaan esille tyrän näkyvän oireen, tyräpussin pullistuman. Itse tyrä on synnynnäinen tai se on kehittynyt myöhemmin synnynnäisesti heikkoon kohtaan. Joskus sen on voinut aiheuttaa leikkaus tai sairaus. Tällä tavoin syntynyt tyrä ei ole työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava, vaikka tyrän näkyvä oire, tyräpussin pullistuma syntyisikin työtapaturman yhteydessä.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa tyrän voi aiheuttaa vatsan seutuun kohdistuva voimakas suora väkivalta, joka aiheuttaa ruhjevamman kyseiselle alueelle. Tällöin ovat todettavissa myös kudosruhjeen muut merkit, mm. verenvuoto kudokseen ja leikkauksessa näkyvät kudosten ruhjeet.

Tainan nivustyrää ei korvattu  keyboard_arrow_down

'' Työliikekipeytymä 

Työliikekipeytymisestä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilaissa erikseen. Sillä tarkoitetaan ei-tapaturmaperäistä lihaksen tai jänteen kipeytymistä. Kyse on lievästä, työnteolle ominaisen, kuormitusta aiheuttavan liikkeen yhteydessä syntyneestä lihaksen tai jänteen kiputilasta. Kipeytymisen tulee sopia ajallisesti ja syntymekanismiltaan kuormitusta aiheuttaneeseen yksittäiseen työliikkeeseen. Työliikekipeytymänä ei korvata luu- tai rustokudoksen tai sellaisen kudosvaurion vammoja, joiden kohdalla lääketieteellinen syy-yhteys edellyttää merkittävää ulkoista tapaturmamomenttia. Tällaisia voivat olla esim. olkapään kiertäjäkalvosimen repeämä tai olka- ja polvinivelen sijoiltaanmenot. Myöskään vähitellen syntyvät kipeytymiset eivät kuulu korvauksen piiriin.

Pekan selän kipua ei korvattu työliikekipeytymänä  keyboard_arrow_down

'' Aivovamma

Aivovamma on päähän kohdistuneen tapaturman aiheuttama aivojen vaurio. Aivovamman diagnoosi perustuu akuuttivaiheen oireisiin ja kliinisiin löydöksiin sekä pään tietokone- tai magneettikuvauksen löydöksiin. Näiden tietojen perusteella aivovammat luokitellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin vammoihin. Kun aivovamman vakavuutta arvioidaan, otetaan huomioon tajuttomuuden kesto ja syvyys, vammanjälkeisen muistiaukon pituus, lääkärin tutkimuksissa toteamat keskushermostoperäiset oireet ja löydökset sekä aivojen kuvantamistutkimusten tulokset. Aivovamman aiheuttamien oireiden vaikeusaste vaihtelee huomattavasti. Suurin osa vammoista on lieviä ja niistä toivutaan yleensä oireettomiksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

Mikolle maksettiin korvausta lievästä aivovammasta  keyboard_arrow_down