Mikä on työtapaturma?

Työtapaturma on tapahtuma, joka

  1. täyttää tapaturman määritelmän,
  2. sattuu laissa määritellyissä olosuhteissa ja
  3. jonka seuraus on syy-yhteydessä tapahtuneeseen.

Tapaturman määritelmä

Tapaturmalla tarkoitetaan 

  • ulkoisesta tekijästä johtuvaa
  • äkillistä ja
  • odottamatonta tapahtumaa, 
  • joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

Ulkoinen tekijä

Ulkoinen tekijä on esimerkiksi kadun liukkaus, kuoppa tiessä, päälle kaatuva esine tai käteen osuva terävä esine. Ulkoinen tekijä voi olla myös happo, virus tai bakteeri.

Työliikekipeytyminen

Tapaturmana korvataan lisäksi tietyissä tilanteissa lihaksen tai jänteen kipeytyminen, vaikka selkeää ulkoista tekijää ei ole osoitettavissa. Kyseessä on yleisimmin selän venähtäminen raskasta taakkaa nostettaessa. Korvausta maksetaan tällaisesta tapahtumasta ja vammasta enintään kuuden viikon ajalta.

Äkillinen tapahtuma

Äkillisyys tarkoittaa tapahtuman yhtäkkisyyttä ja nopeutta, kuten kaatumista, putoamista tai törmäystä.

Odottamaton tapahtuma

Odottamaton tapahtuma tarkoittaa, että kyseessä on työntekijän tahdosta riippumaton tapahtuma. Jos työntekijä aiheuttaa itselleen vamman tahallisesti, kyseessä ei ole tapaturma.

 

Työtapaturman olosuhteet

Kolmas työtapaturman määritelmään sisältyvä osa on olosuhteet, joissa aiheutuneet tapaturmat korvataan. Noin 95 prosenttia työtapaturmana korvattavista tapaturmista sattuu työnteon yhteydessä, työntekopaikan alueella, matkalla asunnolta töihin tai päinvastoin tai ruokatauolla työntekopaikan alueen läheisyydessä.

Työnteon yhteydessä sattunut tapaturma

Työssä sattuneena pidetään työnteon yhteydessä sattunutta tapaturmaa. Työntekijän omat työtehtävät ja niiden tekemistavat määrittävät tämän sisältöä.

Esimerkkejä työnteon yhteydessä sattuneista tapaturmista

  • Työntekijä kantaa peltiä ja se lipeää kädestä viiltäen haavoja sormiin.
  • Työntekijä täyttää hyllyjä, kompastuu lavaan ja kaatuessa polvi vääntyy.
  • Kotona etätyössä tietokone putoaa sylistä jalkaterän päälle aiheuttaen ruhjevamman.

Työntekoon rinnastetaan luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja muun henkilöstön edustajan työtehtävän hoitaminen, työnantajan asian hoitaminen sekä työtehtävästä johtuva matkustaminen.

Työntekopaikan alueella sattunut tapaturma

Työntekopaikalla tehdään muutakin kuin työtehtäviä. Tapaturma korvataan työtapaturmana, jos se on sattunut työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa.

Esimerkkejä työntekopaikan alueella sattuneista tapaturmista

  • Ruokatauolla työntekijä liukastuu pukuhuoneessa.
  • Taukoliikunnassa toisen työntekijän keppi raapaisee haavan.
  • Työpaikan taukotilassa työntekijä saa haavan veitsestä kuoriessaan appelsiinia.

Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunut tapaturma

Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturmana, jos tapaturma sattuu matkaan liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa ja matka on tavanomainen työssäkäynnistä johtuva matka. Matkaan kuuluu myös vähäinen poikkeaminen matkareitiltä lasten päivähoidon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Esimerkkejä asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneista tapaturmista

  • Työntekijä ajaa kolarin aamulla matkallaan työpaikalle.
  • Työntekijä liukastuu jäisellä jalkakäytävällä matkallaan töistä kotiin.

Poikkeaman aikaisessa toiminnassa sattuneita tapaturmia ei korvata, esimerkiksi päiväkodissa tai kaupassa sisällä sattunutta tapaturma.

Ruokailu- ja virkistystauolla sattunut tapaturma

Työntekopaikan alueen ulkopuolella ruokailu- ja virkistystauolla sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana, jos se tapaturma sattuu ruokailu- tai virkistystaukoon liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa.

Esimerkkejä ruokailu- ja virkistystauolla sattuneista tapaturmista

  • Työpaikan läheisyydessä ruokailupaikassa syömisen yhteydessä tuoli rikkoutuu ja työntekijän käsi vääntyy kaatumisen yhteydessä.
  • Työntekijä tekee ruokailutauolla lyhyen kävelylenkin työntekopaikan läheisyydessä ja kompuroi jalkakäytävällä.
  • Työntekijä käy ostamassa työpaikan läheisyydessä olevasta marketista eväitä ja liukastuu kaupan käytävällä.

Tapaturma erityisissä olosuhteissa

Laissa on lisäksi kahdeksan kohtainen luettelo tilanteista, joissa sattuneet korvataan myös työtapaturmina. Kyseeseen tulevat esimerkiksi koulutus- ja virkistystilaisuudessa sattuneet tapaturmat ja tapaturmat tietyillä terveydenhuollon käynneillä.

Seuraus ja syy-yhteys

Työtapaturman seurauksena korvataan vamma tai sairaus tai niistä aiheutunut kuolema. Useimmiten seuraus on selkeä fyysinen vamma, kuten haava, ruhje tai murtuma. Mutta seuraus voi olla myös psyykkinen, esimerkiksi akuutti stressireaktio työssä tapahtuneessa uhkaustilanteessa.

Seurauksen ja tapaturman välillä on oltava syy-yhteys. Syy-yhteys on useimmissa tapauksissa selvä, esimerkiksi veitsen osumisesta käteen aiheutuu haava. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan todennäköisyysharkintaa. Tällöin arvioidaan esimerkiksi sitä, onko tapaturma ollut voimakkuudeltaan riittävä ja mekanismiltaan sopiva aiheuttamaan juuri kyseisen vamman tai sairauden. Syy-yhteysharkinta perustuu lääketieteelliseen tietämykseen sekä kokemukseen vammojen syntymekanismeista.

Esimerkki syy-yhteyden puuttumisesta

Työntekijä horjahtaa tikkailta ja ottaa oikealla kädellä kiinni tikkaista. Käsi vääntyy ulkokiertoon, ote lipeää ja työntekijä putoaa maahan. Tapahtuman seurauksena työntekijän olkapää kipeytyy ja olkapäässä todetaan kiertäjäkalvosimen repeämä. Olkapääkivun ilmeneminen heti tapahtuman jälkeen ei yksinään riitä syy-yhteyden syntymiseen tapahtuman ja olkapäässä todetun repeämän välille. Käden vääntyminen ulkokiertoon ei ole energialtaan riittävä aiheuttamaan olkapäähän kiertäjäkalvosimen repeämää. Tapahtumasta aiheutuu enintään venähdysvamma. Syy-yhteys tapahtuman ja repeämän välillä todennäköisemmin olisi ollut, jos työntekijä olisi jäänyt roikkumaan pelkästään oikean käden varaan.