Kavala asbesti on syytä ottaa vakavasti
Aluehallintoviraston AVIn valtakunnalliseen rakennusalan työsuojelun neuvontanumeroon tulevista soitoista yli puolet koskee asbestia. Määrä kertoo, minkä mittaluokan ongelmasta edelleen on kyse.
Asbesti on eniten työperäisiä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste Suomessa. Vaikka asbestisairaudet ovat seurausta vuosikymmeniä sitten tapahtuneesta altistumisesta, yli tuhannen työntekijän arvioidaan vuosittain edelleen altistuvan asbestille. Merkittävin riskin paikka altistumiselle on korjausrakentaminen.
Paitsi korjausrakentamisessa asbestille voi altistua myös kaivosteollisuudessa sekä joissakin pelastus- ja huoltotöissä.
Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin ilmoitettiin vuonna 2014 yhteensä 1300 asbestille altistunutta työntekijää. Altistuneiksi ilmoitetuista noin 500 toimi rakennusalalla, 150 kaivosteollisuudessa, 250 julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, 150 koneiden ja laitteiden korjauksessa ja huollossa sekä 250 työntekijää muissa työtehtävissä.
Määrä on laskenut selvästi asbestipurkutöiden tultua ensin luvanvaraisiksi vuonna 1988. Tuolloin asbestille altistuneiksi rekisteröitiin yli 4700 työntekijää. Vuonna 1994 asbestin käyttö kiellettiin rakentamisessa lopullisesti.
Uuden asbestilain astuttua voimaan vuonna 2016 kaikki ennen vuotta 1994 valmistuneet rakennukset tulee aina kartoittaa asbestin varalta ennen purkutöiden aloittamista. Tällaisia rakennuksia Suomessa on arviolta reilu miljoona, joten kartoittamista tulee riittämään vuosikymmeniksi.
Vaikka asbestipurkutyöt ovat tarkasti säänneltyjä ja luvanvaraisia, Työterveyslaitoksen mukaan on näyttöä, ettei asbestipurkutöitä koskevia määräyksiä aina noudateta ja asbestikuituja leviää ympäristöön. Tällöin purkutyöntekijät ja purkukohteiden lähistöllä olevat henkilöt saattavat altistua asbestikuiduille.
Vuosikymmenten viive
Asbestille altistumisen ja sairauden kehittymisen välillä on pitkä viive, jopa useita vuosikymmeniä. Vuonna 2014 työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettiin 659 asbestin aiheuttamaa ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Niistä ammattitaudeiksi vahvistettiin 454 tapausta. 94 % asbestiin liittyvistä ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä kirjattiin miehille. 68 % heistä oli yli 65-vuotiaita.
”80-luvun loppupuolella asiantuntijat uskoivat, että asbestitapausten lakipiste saavutetaan 2000-luvun alkuvuosina ja että tautitapausten lukumäärä tulee siitä laskemaan. Näin ei käynyt. Nyt mietitään, ollaanko huipussa nyt vai olemmeko jo päässeet sen ohi”, tilastopäällikkö Juha Hemminki Tapaturmavakuutuskeskuksesta kertoo.
Kolme yleisintä ammattitautia ovat vuosien 2005–2014 perusteella meluvamma, ärsytyskosketusihottuma ja asbestiplakkitauti. Vahvistettujen ammattitautien määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 60 prosenttia. Asbestisairaudet seuraavat Hemmingin mukaan tätä trendiä.
”Valitettavasti kuitenkin kuolemaan johtaneissa ammattitaudeissa asbesti on edelleen ylivoimainen ykkönen. Noin sadasta vuosittaisesta kuolemantapauksesta asbestin osuus on 95”, Hemminki toteaa.
Kavala asbesti on hankala myös tiedonkeruun kannalta. Vanhan ammattitautilainsäädännön mukaan tapaukset tuli kirjata sattumishetkeen, mikä heilutti jatkuvasti vuosikymmeniä vanhoja tilastoja. Vuonna 1988 voimaan tulleen ammattitautilain mukaan kirjaus tehdään ilmenemisajankohtaan, eli siihen aikaan, jolloin henkilö hakeutuu oireiden takia lääkäriin.
”Näin tilastoinnissa tultiin lähemmäs nykyhetkeä, vaikka edelleen viiveet ovat pitkiä”, Hemminki selventää.
Vuodesta 2005 alkaen Työterveyslaitos ja Tapaturmavakuutuskeskus ovat tilastoineet yhteneväisellä tavalla. Molemmat käyttävät ammattitaudeissa tietoontulovuotta, mikä yhtenäistää seurantaa.
Uudet uhat
Työelämässä ja työympäristössä muutos on jatkuvaa. Samalla kun vanhat tutut altisteet nousevat esiin uusissa yhteyksissä, uusia ammattitauteja aiheuttavia altisteita tulee esiin. Esimerkiksi kampaamo- ja kauneudenhoitoalalla ammattitautien määrä on nousussa. Kosmetologit ja ripsiteknikot altistuvat työssään ripsiliimoille ja putkimiehet taas putkisaneerauksissa epoksiyhdisteille.
Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen selvityksestä, jossa tarkasteltiin riskiammatteja, -aloja ja -altisteita Työperäisten sairauksien rekisterin perusteella 2005–2014. Entä tulevaisuus?
“Tutkijoiden ja työturvallisuusasiantuntijoiden keskuudessa mietitään, voivatko nanopartikkelit olla “tulevaisuuden asbesti”, sillä niiden pitkän aikavälin vaikutuksista ei vielä ole tutkimustietoa”, Juha Hemminki kertoo.
Suomessa on yli 200 yritystä, joilla oli kaupallinen nanoteknologiaa hyödyntävä tuote. Vastaava luku vuonna 2004 oli vain 30. Suomessa tehdään etenkin nanomateriaaleja ja -pinnoitteita, joissa käytettävien nanokomponenttien turvallisuudesta ei vielä ole riittävästi tietoa.
Lisätietoja
Työsuojelun valtakunnallinen neuvontanumero 0295 016 620