Miten työtapaturmajärjestelmässä ratkaistaan, ovatko ruokalähetit Suomessa työntekijöitä vai yrittäjiä?

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto antoi 5.10.2020 kaksi lausuntoa alustatalouden piirissä työskentelevien ruokalähettien oikeudellisesta asemasta. Työneuvosto katsoi, että lausuntopyyntöjen kohteena olleiden yritysten ruokalähetit tekevät työtään työsuhteessa ja kuuluvat työaikalain soveltamisen piiriin. Mediassa on tämän jälkeen ollut keskustelua siitä, miten ja missä ratkaistaan, ovatko Suomen ruokalähetit yrittäjiä vai työntekijöitä. Myös me asiantuntijat täällä työtapaturmajärjestelmän piirissä olemme heränneet pohtimaan samaa asiaa. Se, ovatko ruokalähetit työntekijöitä vai yrittäjiä, koskettaa meitäkin meidän oman työtapaturma- ja ammattitautilain soveltamisalan kautta.

Työnantajalla on Suomessa velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta pakollisella työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. Henkilöllinen soveltamisala eli kuka kuuluu pakollisen vakuutuksen piiriin, on määritelty heti lain alussa, toisessa luvussa. Lain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2016 työtapaturmavakuutuksen henkilöpiiri yhtenäistettiin työeläkevakuutuksen kanssa. Pääsääntöisesti, jos henkilö vakuutetaan työntekijänä työeläkevakuutuksessa, hän kuuluu myös pakolliseen työtapaturmavakuutukseen. Työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee työtä työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa.

Pakollinen työtapaturmavakuutus on ns. yleisvakuutus. Tällä tarkoitetaan sitä, että työnantajan ottaman vakuutuksen katsotaan koskevan kaikkia työnantajan työntekijöitä. Toisin kuin työeläkevakuutuksessa yksittäistä työntekijää ei henkilönä rekisteröidä vakuutukseen vaan vakuutettuja työntekijöitä käsitellään joukkona heistä maksettavan palkkasumman ja työn riskiä kuvaavan ammattiluokan kautta.

Millä tavalla työtapaturmajärjestelmässä voi tulla ratkaistavaksi se, onko Suomessa työskentelevä ruokalähetti yrittäjä vai työntekijä?

Asia voi tulla ratkaistavaksi kahdella tavalla. Työntekijä, työn suorittaja, työnantaja, työn teettäjä tai vakuutuslaitos voi tehdä Tapaturmavakuutuskeskukselle hakemuksen siitä, sovelletaanko työhön työtapaturma- ja ammattitautilakia. Hakemus on vapaamuotoinen, se tulee kuitenkin tehdä kirjallisesti ja siihen tulee liittää kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat asiakirjat. Tapaturmavakuutuskeskus ratkaisee asian antamalla päätöksen, johon asianosaisella on muutoksenhakuoikeus. Ratkaisua edeltää osapuolten kuuleminen. Mikäli lain soveltamisesta syntyy tulkintaa korvausasian vireilletulon jälkeen, asia ratkaistaan vakuutuslaitoksessa korvausasian käsittelyn yhteydessä. Tällöin vakuutuslaitoksen on ennen korvausta koskevan muutoksenhakukelpoisen päätöksen antamista pyydettävä päätösehdotuksestaan tapaturma-asiain korvauslautakunnan (Tako) lausunto, jos asiaan sisältyy periaatteellinen oikeudellinen tulkintakysymys, tai asian käsittely lautakunnassa on muutoin tarpeen vakuutuslaitosten korvauskäytännön yhtenäisyyden edistämiseksi. Takon antama lausunto on suositus eikä se sido lausuntoa pyytänyttä vakuutuslaitosta. Pääsääntöisesti vakuutuslaitokset kuitenkin noudattavat Takon antamia ratkaisusuosituksia lähes poikkeuksetta. Mikä on Tako? Lisätietoa Takon kokoonpanosta ja lausuntopyyntömenettelystä

Työtapaturmavakuutusjärjestelmään on siten sisään rakennettu mekanismit tällaisen asian ratkaisemiseksi. Saa nähdä, milloin ensimmäinen hakemus tai lausuntopyyntö saapuu tänne meille. Sitä odotellessa pidämme työoikeudelliset aivomme vireinä.