50-vuotias Finnsafe ry edistää turvallisuutta ja hyvinvointia työpaikoilla
Työturvallisuuden ammattilaisten yhdistys Finnsafe ry on ehtinyt tukevaan keski-ikään. Se syntyi vuonna 1970 teollisuuden tarpeisiin, mutta tänä päivänä yhdistyksen toiminta on huomattavasti laajempaa. Nykyajassa tärkeäksi edistettäväksi teemaksi on noussut työssä jaksaminen.
Finnsafe ry on ammatillinen verkosto. Sen jäseninä on työsuojelupäälliköitä ja muita työnantajien nimeämiä turvallisuusasiantuntijoita. Nämä työsuojelun asiantuntijat ja osaajat työskentelevät teollisuudessa, palvelualoilla, tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa.
– Ajatuksena on, että henkilöjäsenillä on verkosto, josta löytyy alan ammattilaisia ja tukea. Työsuojeluihmiset ovat nimittäin työpaikoillaan usein aika yksin, kertoo Finnsafe ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Lius.
500 jäsenen yhdistys järjestää koulutuspäiviä ja vierailuja jäsenyrityksiinsä.
– Vierailuilla näemme hyviä käytäntöjä. Koulutusten yhteydessä järjestettävissä työsuojelunäyttelyissä puolestaan kannatusjäsenemme eli työturvallisuusalan yritykset ja yhteisöt pääsevät esittelemään palvelujaan ja kertomaan ajankohtaisista asioista. Viime aikoina yritykset ovat esitelleet erityisesti uusia mobiilityökaluja, joita voi käyttää vaarojen tunnistamiseen, riskinarviointiin, toiminnan seuraamiseen ja läheltä piti -ilmoitusten tekemiseen.
“Raskaaseen teollisuuteen kaivattiin topakampia työsuojelupäälliköitä.”
50 vuotta sitten lakisääteiset tapaturmavakuutukset olivat jo olemassa, mutta työsuojelupäälliköt tarvitsivat apua työpaikoillaan, joissa tapaturmia sattui paljon. Tähän tarpeeseen syntyi Finnsafe.
– Etenkin raskaaseen teollisuuteen kaivattiin tuolloin topakampia työsuojelupäälliköitä. Aluksi jäsenistö oli hyvin miesvoittoista, mutta vuosikymmenien kuluessa tämäkin on muuttunut, kun mukaan on tullut esimerkiksi terveydenhuolto- ja palvelualan ihmisiä, Tiina Lius valottaa.
Tapaturmien määrä heijastelee aina yhteiskunnan muuta tilaa.
– Nousukaudella esimerkiksi rakennetaan paljon. Silloin sattuu tapaturmiakin enemmän. Vastaavasti laman aikana tehdään vähemmän, ja tapaturmien määrä laskee.
Lius sanoo, että käytännössä puuttumisen kynnys turvattomaan toimintaan ja riskinottoihin on edelleen korkea.
– Joskus säännöt saattavat tuntua tyhmiltä, koska kaikki tuntuu olevan on kunnossa, ennenkään ei ole näin toimiessani sattunut tapaturmaa. Suomalaiset ovat esimerkiksi niin tottuneita talveen ja liukkauteen, ettei vaaroja osata ajatella. Turvallisuussäännöt ovat kuitenkin sitä varten, että tapaturmariskit minimoitaisiin.
“Puuttumisen kynnys ylisuureen työkuormaan on edelleen korkea.”
Finnsafen juhlavuonna Lius haluaa nostaa erityisesti esiin työssä jaksamisen.
– Yhä hektisemmäksi muuttuvassa työelämässä on paljon yli 50-vuotiaita ihmisiä, joten jaksaminen ja työkyvyn hyvänä säilyminen ovat pinnalla entistä enemmän. Ne ovat myös koronaepidemian vuoksi ensi vuoteen siirrettyjen koulutuspäiviemme teemana.
Työturvallisuuslain mukaan tapaturmat voivat olla osoitus siitä, ettei turvallisuusasioita ole hoidettu lain edellyttämällä tasolla. Tämän pitäisi koskea myös liian suuren työkuorman vuoksi esiintyvää uupumusta ja terveyden menettämistä.
– Kun työpaikalla sattuu vakava tapaturma, siitä pitää ilmoittaa viranomaisille. Mutta kun työntekijä uupuu, ei sitä kukaan tule tutkimaan. Työnantaja on asian kanssa yksin, Lius puuskahtaa.
“Työsuojelupäälliköllä tulisi olla muodollinenkin pätevyys.”
Tiina Lius työskentelee työturvallisuuskonsulttina omassa yrityksessään. Finnsafen hallituksessa hän on istunut yli kymmenen vuotta. Yhdistyksen toimintaan hänet on johdattanut työura.
– Olin pitkään töissä lääketehtaassa, jossa vastasin muun muassa kemikaaliturvallisuudesta. Lääketeollisuusajoistani keräsin mukaani isoimman osan osaamisreppuni sisällöstä.
Lääketehdas myytiin Saksaan, ja sieltä Lius sai järjestelmällisen näkövinkkelin ja esimerkin siihen, miten työturvallisuusasioita tulisi hoitaa.
– Suomessa on tultu perässä. Haluaisin, että päästäisiin siihen pisteeseen, jossa kaikki työnantajat ovat jämäköitä näissä asioissa. Käytännön ratkaisut ovat usein korkean kynnyksen takana, vaikka työturvallisuudesta puhutaan paljon.
– Työsuojelupäällikön osaamiselle ei ole Suomessa virallisia vaatimuksia toisin kuin esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Olisi hyvä, jos työnantaja vaatisi tehtävää hoitavalta henkilöltä muodollistakin pätevyyttä. Finnsafen kautta pätevöitymiskoulutusta saa, ja näen tämän ehdottomasti tulevaisuuden asiana.
teksti: Miia Lahti
kuva: Mikko Vuorinen