Koronan aiheuttamia ammattitauteja todettu vielä vähän
Koronatartunnasta aiheutuva sairastuminen voi olla tietyissä tilanteissa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava ammattitauti. Vuonna 2020 Tako käsitteli 175 korona-altistuksesta tehtyä lausuntopyyntöä, joista 138 tapauksessa se katsoi kyseessä olevan ammattitauti.
Valtaosa Takolle viime vuonna esitetyistä koronaa koskevista lausuntopyynnöistä koski sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä ja työpaikoilla tapahtuneita tartuntoja.
Tako on ohjeistanut vakuutuslaitoksia tekemään lausuntopyynnön kaikista niille tehdyistä ammattitauti-ilmoituksista, joissa sairauden aiheuttajana on koronavirus.
”Muiden ammattien kuin terveydenhuollon työntekijöiden työssä tapahtuneista koronatartunnoista on meille tullut vain muutamia yksittäisiä lausuntopyyntöjä”, kertoo Takon toimiston päällikkö, lakimies Kirsi Salo.
Korvattava ammattitauti voi aiheutua minkä tahansa toimialan töissä, ei pelkästään hoiva- ja terveydenhoitoalan töissä. Suomessa ei ole rajattu ammattiryhmiä, joiden koronatartunnat ainoastaan korvattaisiin työperäisinä.
Milloin koronatartunta on korvattava ammattitauti?
Koronatartunta korvataan biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työntekijällä todetaan koronaviruksen aiheuttama sairaus ja altistuminen on todennäköisesti pääasiallisesti tullut työnteon tai työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutustilaisuudessa.
Koronatartunnan korvaaminen ammattitautina edellyttää, että tartuntalähde on yksilöitävissä esimerkiksi työnteon yhteydessä tapahtuneeksi ja että työntekijällä on todettu koronatartunta.
”Pelkkä altistuminen koronavirukselle ilman todettua koronatartuntaa ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa korvauksia”, toteaa Takon lakimies Mari Karttunen.
Vakuutusyhtiö tarvitsee ammattitautiasian ratkaisemiseksi työnantajalta ammattitauti-ilmoituksen, sairastuneelta työntekijältä tietoja mahdollisista vapaa-ajan korona-altistumisista, selvityksen siitä, miten ja milloin sairastunut työntekijä on altistunut koronavirukselle työhön liittyvissä olosuhteissa sekä koronaan sairastumiseen liittyvät potilastiedot, kuten käyntimerkinnät ja laboratoriovastaukset.
Lääkärillä ilmoitusvelvollisuus
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta velvoittaa lääkäriä ilmoittamaan perustellusti epäilemästään ammattitaudista tai muusta työperäisestä sairaudesta aluehallintovirastolle.
”Lääkärin, joka toteaa työntekijällä todennäköisesti työstä aiheutuneen koronatartunnan, pitäisi muistaa tehdä tästä ilmoitus aivan kuten kaikista muistakin työstä johtuvista tai työstä johtuviksi epäillyistä sairauksista”, Karttunen muistuttaa.
Uutisoidut joukkotartunnat eivät vielä näy Takolla
Mediassa on ollut syksyn ja talven mittaan uutisia eri puolilla Suomea työpaikoilla tapahtuneista joukkotartunnoista. Joukkotartuntoja on uutisoitu löytyneen eri toimialan työpaikoilla. Tapahtuneet joukkotartunnat eivät ole vielä näkyneet Takolle tulleissa lausuntopyynnöissä.
”Siinä menee jonkin aikaa ennen kuin koronatartunnasta tehty ammattitauti-ilmoitus ehtii meille Takoon asti lausunnolle. Vakuutusyhtiö hankkii kaikki ratkaisua varten tarvittavat tiedot ennen kuin se voi laittaa asiaa Takolle lausunnolle. Tämä voi osittain selittää sitä, miksi ilmoituksia on tullut tähän mennessä näin vähän. Osin kyse voi olla siitäkin, etteivät kaikki tiedä siitä, että koronatartunta voi olla korvattava ammattitauti, toimialasta riippumatta”, Salo pohtii tapausmäärien vähyyttä.