Työpaikkaväkivalta työtapaturmatilastoissa

Tapaturmavakuutus-lehden toukokuussa ilmestyneessä numerossa 1/2017 on käsitelty työssä kohdattua väkivallan uhkaa. Tapaturmavakuutuskeskus pitää tilastoa myös väkivallasta aiheutuneista työtapaturmista.

TVK:lle on asetettu työtapaturma- ja ammattitautilain 236 §:ssä tehtäväksi pitää tilastoa työtapaturmista ja ammattitaudeista.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta harjoittavan vakuutuslaitoksen ja valtiokonttorin on annettava kalenterivuosittain TVK:lle tilastointia varten välttämättömät vakuutuksenottaja- ja vahinkokohtaiset tiedot.

Poikkeuksen tilastoinnissa muodostavat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan korvattavat tapaturmat. Ne korvaa ja tilastoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos, joka huolehtii keskitetysti maatalousyrittäjien ja apurahansaajien turvasta. TVK:n työtapaturmatilastoissa on kuitenkin mukana maatilojen palkatuille työntekijöille sattuneet työtapaturmat, mutta ei itse maatalousyrittäjille sattuneita tapaturmia.

Mitä työpaikkaväkivallan osalta tilastoidaan työtapaturmatilastoihin?

Työtapaturmatilastossa käytetään yhteiseurooppalaisen työtapaturmien tilastointiluokittelun (ESAW) mukaisia muuttujia esiteltäessä työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita. Työtapaturmien sattumisolosuhteita kuvaa kahdeksan ESAW-muuttujaa: työtehtävä, työsuoritus, poikkeama, vahingoittumistapa, vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja, työpiste, vamman laatu sekä vahingoittunut kehonosa.

Työtapaturmatilastoon työväkivaltatapaus rekisteröityy jos siitä seuraa työntekijälle korvattavia vammoja, joko fyysisiä tai psyykkisiä. Työtilanteessa kohdattuja uhkatilanteita, joista ei ole aiheutunut työntekijälle vammoja, ei tilastoida työtapaturmatilastoon. Jos työpaikkaväkivallan uhrina on muu henkilö kuin työntekijä, tapausta ei rekisteröidä työtapaturmatilastoon.

Työtapaturmatilastoaineistosta ei pysty erottelemaan sitä onko teko ollut tahallinen vai tahaton. Tilastoaineistosta on vaikea erottaa esimerkiksi harjoitus-, liikunta-, leikki- tai pelitilanteissa sattuneet loukkaantumiset tarkoituksellisista vahingoittamisista.

Tilastosta ei pysty suoraan erottelemaan sitäkään onko vahingon aiheuttanut ihminen vai eläin.

Uuden työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantulon myötä kerätään erillisenä muuttujatietona myös tieto siitä, oliko kyseessä työhön liittyvä pahoinpitely.

Työväkivalta-aihepiiriä voidaan tilastosta lähestyä kolmen muuttujan avulla: aiheuttaja, poikkeama ja vahingoittumistapa. Alla näiden muuttujien mukaiset taulukot vuosina 2005 - 2015 sattuneista työtapaturmista.

Taulukko 1. Välitön vahingoittumistapaan liittyvä aineellinen aiheuttaja tai tekijä

Taulukko 2. Viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma

Taulukko 3. Tapa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa

Mikään yllä mainituista muuttujista ei suoraan vastaa termiä "työpaikkaväkivalta". Luvut sisältävät paljon esimerkiksi lasten, oppilaiden tai potilaiden ja hoidettavien henkilöiden aiheuttamia loukkaantumisia, eläinten aiheuttamia loukkaantumisia sekä poikkeama-muuttujassa esimerkiksi "poikkeava läsnäolo" voi tarkoittaa esimerkiksi suojalaitteen ohitusta.

Montako kuolemantapausta työväkivalta on aiheuttanut vuosittain?

Tilastoaineiston mukaan vaihteluväli on ollut 0-5, keskimäärin noin 1-2 kuolemantapausta vuosittain. Tapauksia on ollut eniten kaupan, kuntasektorin ja teollisuuden päätoimialoilla. Joissakin tapauksissa, kuten erilaisissa ampumistapauksissa, on ollut useita uhreja.
Eläinten aiheuttamia kuolemantapauksia on ollut muutamia vuosina 2005-2015, muun muassa hirvikolari, sonnin puskeminen ja hevosen potku.

Lue Tapaturmavakuutus-lehti 1/2017
Lue tarkemmin työtapaturmatilastoinnista

9.6.2017