Kuva -

Työtapaturmien kansainvälinen vertailu haastavaa

Työtapaturmatilastojen tarkka kansainvälinen vertailu ei ole käytännössä mahdollista, johtuen määritelmien, rajausten ja tiedonkeruujärjestelmien eroista. Toisin sanoen jo termi "työtapaturma" tarkoittaa eri maissa eri asiaa. Mittakaavan vertailukin on vaikeaa. Perusmääritelmät juontuvat usein esimerkiksi ILO:n yleissopimuksista ja suosituksista, mutta kansallinen toteutus voi olla varsin vaihteleva. Euroopan tasolla kerättäviä tietoja on jo pyritty yhdenmukaistamaan Eurostat-alueen yhteistyöllä, mutta kansallisia määritelmiä ei ole yhdenmukaistettu, joten vaikka tiedot näyttävät samanmuotoisilta niin eri maiden luvut kertovat eri asiasta. Käytännössä Eurostat-alueella nähdään tasoeroa tilastoissa myös sen mukaan onko maakohtainen tilasto kerätty viranomaisilmoituksista, haastattelututkimuksella vai esimerkiksi vakuutusjärjestelmän kautta. Suomen tilastojen vertailu onnistuu parhaiten niiden maiden tilastojen kanssa, joista tapaturman raportoimiseen on taloudellinen kannustin (esim. vakuutuskorvausten maksamiseen liittyvä raportointi).

Eri maissa tapaturmatilastot on myös rajattu eri tavoin, osassa maista esimerkiksi liikenneonnettomuudet eivät tilastoidu työtapaturmiksi (esim. UK:ssa tilastoidaan erikseen ja vältetään näin kaksinkertaista raportoitumista) kun Suomen osalta tilastoidaan myös työasialiikenteessä ja kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneet työtapaturmat. Rajanveto voi vaihdella suuresti myös sairaskohtauksissa, työliikekipeytymisissä, nopeasti ilmenevissä ammattitaudeissa jne. tai vakavuuden mukaan, esimerkiksi USA:n (BLS ja haastattelututkimus SOII) ei ole huomioinut pelkästään ensiavulla hoidettuja tapaturmia tilastoitaviksi*. Ei ole myöskään itsestään selvää, kuuluvatko esimerkiksi yrittäjät, maanviljelijät, itsensä työllistävät, kotitaloustyöntekijät, kausityöntekijät, tilapäistyövoima, vuokratyöntekijät, osa-aikatyöläiset opiskelijat ym. tilastoinnin piiriin. Myös harmaa talous, työluvattomat siirtotyöläiset, korruptio tai suorastaan rikollinen toiminta (mafian tai jengien liiketoiminta tms.) voivat vääristää tilastoja. EU-alueella lähetetyt työntekijät tilastoituvat lähtömaahansa. Vertailutyötä vaikeuttaa myös se, että tilastot yleensä julkaistaan verkossa eri kielille käännettynä, mutta tärkeitä rajaustietoja sisältäviä taustamateriaaleja ei aina julkaista käännöksinä eivätkä kaikki relevantit määritelmät mahdu julkaisujen alaviitteisiin.

Vertailu tapahtuu tapaturmasuhteen tai tapaturmataajuuden avulla

Suora tapaturmalukumäärien vertailu ei myöskään ole mielekästä, sillä maat ovat työvoiman ja työn määrältä hyvin erikokoisia. Mahdollisuuksien mukaan suhteutetaan työtapaturmien lukumäärä joko henkilölukuun (tapaturmasuhde lasketaan vahingoista suhteessa 100000 henkilöä kohden) tai tehdyn työn määrään (tapaturmataajuus lasketaan vahingoista suhteessa 1000 000 tehtyä työtuntia kohden). Suuri osa maista julkaisee tilastoja tapaturmasuhteista, Suomen osalta käytettävissä ovat sekä tapaturmasuhteet, että tapaturmataajuudet. Vertailut voivat onnistua myös esimerkiksi uudenlaisella arvonlisäyksen ja työtapaturmien lukumäärän perusteella lasketun suhdeluvun avulla, tästä on Suomessa julkaistu jo ensimmäiset laskentakokeilut.

Käytännössä tiedetään myös, että eri töissä riskitasot ovat hyvin erilaiset ja eri maiden elinkeinorakenteet ovat esim. tuotannontekijöiden saatavuuden, luonnonvarojen, elintason, sijainnin tai sääolojen vuoksi erilaiset. Tarkempi vertailu pitää tehdä toimialoittain tai aggregaattiluokittain, jos se on mahdollista.

Mikäli tarkastellaan suhteessa lievempiä työtapaturmia, niin pienetkin erot kansallisissa määritelmissä johtavat suureen lukumääräeroon tilastoissa, koska lieviä tapaturmia sattuu lukumääräisesti paljon. Vakavampien työtapaturmien tai kuolemantapausten lukumäärien vertailussa pienten määritelmäerojen vaikutus on pienempi. Käytännössä pienten maiden osalta esimerkiksi työpaikkakuolemantapaukset ovat verraten harvinaisia ja tilastollisen vakaan tason määrittäminen edellyttää joko pidemmän aikavälin tarkastelua (jolloin trendi peittyy) tai kaikkien toimialojen yhteistarkastelua (jolloin elinkeinorakenteiden erot aiheuttavat eroja). Esimerkiksi myös eri tavoin organisoitu ’korvaava työ’ (”Restricted work activity or job transfer”) voi hankaloittaa eri vakavuusrajauksilla tehtäviä eri maiden tilastojen vertailuja.

Suomi sijoittuu keskitasolle tai sen paremmalle puolelle

Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien vertailu EU-28 alueella vuoden 2016 Eurostat-aineistolla osoittaa, että alueen keskimääräinen suhdeluku on 1,71 työtapaturmakuolemaa per 100000 henkilöä ja Suomen osalta suhdeluku on ollut vuosia alle tämän keskiarvon.

Eurostat-tilastointiin kuuluvista maista Suomen lisäksi Saksassa, Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä, Itävallassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Belgiassa tilastot kerätään niin, että raportoimiseen on taloudellinen kannustin. Näiden maiden osalta on tehty myös päätoimialatason vertailua vähintään 4 kalenteripäivän työkyvyttömyyteen johtaneista tapaturmasuhteesta niiltä toimialoilta, jotka ovat palkansaajien työpaikkatapaturmien suhteen merkityksellisimpiä. Suomen osalta suhdeluvut ovat keskitasoa teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Espanjan ja Portugalin tapaturmasuhteet näyttävät olevan systemaattisesti korkeampia, mutta tämän eron syy ei ole tiedossa, saattaa olla esimerkiksi työmatkatapaturmien tilastoituminen osaksi suhdeluvun laskentaa. Muiden maiden tilastojen vertaaminen on tarpeen tehdä maakohtaisesti parivertailuna, käytännössä yrittäen rajata Suomalaisen tilaston samaan rajaukseen ja lukuun kuin mitä vertailumaasta löytyy käytettäväksi.

Aiheesta enemmän ja perusteellisemmin

Päivi Hämäläisen väitöstutkimus "Global Estimates of Occupational Accidents and Fatal Work-Related Diseases", TTY Julkaisu 917, Tampere 2010, ISBN 978-952-15-2505-6

Samasta aiheesta uudempi selvitys vuodelta 2017: Global Estimates of Occupational Accidents and Work-related Illnesses 2017

EUROSTAT

11.10.2017

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Tietopalvelu ja julkaisut
Tapaturmavakuutuskeskus

1.Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2016, lähde: Eurostat 

 Kartassa kuvattu tapaturmasuhteet värikoodeilla. (tapaturmasuhde lasketaan vahingoista suhteessa 100000 henkilöä kohden) Tapaturmasuhde alankomaissa, Ruotsissa, UK:ssa ja Saksassa oli välillä 0-0,99. Tanskassa, Kreikassa, Kyproksella, Suomessa, Puolassa, Sloveniassa, Norjassa, Belgiassa, Espanjassa ja Sveitsissä tapaturmasuhde oli välillä 1-1,99. Tsekeissä, Italiassa, Slovakiassa, Irlannissa, Unkarissa, Kroatiassa, Ranskassa ja Itävallassa tapaturmasuhde oli välillä 2-2,99. Bulgariassa, Portugalissa, Maltassa ja Liettuassa tapaturmasuhde oli välillä 3-3,99. Latviassa, Virossa ja Romaniassa tapaturmasuhde oli välillä 4-4,99. Luxemburgissa tapaturmasuhde välillä 6-6,99.


2. Teollisuuden vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2016, lähde: Eurostat 

Kartassa kuvattu teollisuuden vähintään 4pv:n työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien tapaturmasuhteet värikoodeilla. (tapaturmasuhde lasketaan vahingoista suhteessa 100000 henkilöä kohden)Kreikka kuvattu tapaturmasuhteella välillä 0-1000, Italia ja Suomi tapaturmasuhteella 1000-1999, Sveitsi, Itävalta, Belgia, Tanska, Saksa, Luxemburg ja Ranska tapaturmasuhteella 2000-2999. Espanja ja Portugali tapaturmasuhteella 4000-4999."


3. Rakentamisen vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2016, lähde: Eurostat 

Kartassa kuvattu rakentamisen vähintään 4pv:n työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien tapaturmasuhteet värikoodeilla. (tapaturmasuhde lasketaan vahingoista suhteessa 100000 henkilöä kohden). Kreikka asteikolla 0-1000, Italia asteikolla 2000-2999, Suomi ja Itävalta asteikolla 3000-3999. Tanska, Belgia ja Saksa asteikolla 4000-4999. Luxemburg ja Ranska asteikolla 5000-5999. Espanja, Poretugali ja Sveitsi asteikolla 6000-6999.


4. Kuljetuksen ja varastoinnin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2016, lähde: Eurostat 

Kuljetuksen ja varastoinnin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde kuvattu värikoodeilla kartassa. Aluejako ilmaistu seuraavasti: Kreikka asteikolla 0-1000, Itävalta, Luxemburg, Saksa, Italia ja Suomi asteikolla 2000-2999, Sveitsi, Tanska ja Belgia asteikolla 3000-3999. Portugali ja Espanja asteikolla 4000-4999. Ranska asteikolla 5000-5999.


5. Kaupan alan vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2016, lähde: Eurostat

Kaupan alan vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien suhde 2016. Kartassa kuvattu alueet värikoodein. Koodit menevät seuraavasti: Kreikka ja Italia 0-1000, Tanska, Suomi, Itävalta 1000-1999, Belgia, Saksa, Sveitsi ja Luxemburg 1499-1999. Espanja ja Portugali asteikolla 2000-2999 ja Ranska asteikolla 3000-3999.

;