Lisää sääntelyä ja kustannuksia oikeusturva perusteena

Kirsi Pohjolainen,
17.10.2022 | Blogi

Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys (HE 145/2022), jossa myönnetään, että vakuutusyhtiöille tarkoituksellisesti tehdään sääntelyä asioista, joista on jo olemassa sääntelyä. Esityksen taloudellisten vaikutusten arviossa todetaan ”Ehdotuksen suoria kustannusvaikutuksia automatisoituja prosesseja käyttäville vakuutustoimijoille arvioidaan vähentävän toimialalla voimassa olevan samansuuntaisen sääntelyn.” Mihin on unohtunut hallitusohjelman tavoitteissa muutama vuosi sitten ollut sääntelyn purkaminen?

Lakimuutokset liittyvät nykyisen hallituksen tavoitteisiin: hallinnon digitalisaation edistämiseen ja automaattisen päätöksenteon sallimiseen viranomaistoiminnassa, myös sosiaaliturvan päätöksenteossa. Kyse on muutoksista hallintolakiin ja tiedonhallintalakiin. Selvää on se, että hallintolakiin tarvitaan pykälä, joka sallii automaattisen päätöksenteon yksilöä koskevassa päätöksenteossa. Tätä tavoitetta ei vastusteta.

Se, mitä kyseenalaistetaan, on tiedonhallintalain yksityiskohtainen ja uudenlainen sääntely tietojärjestelmistä, joilla automaattisia päätöksiä tehdään.  EU:n tietosuoja-asetus ei sääntelyä edellytä, tarve perustuu kotimaisen perustuslain tulkintaan. Kerrotaan, että oikeusturvan kannalta on välttämätöntä tehdä tiedonhallintalakiin myös julkista hallintotehtävää hoitaville vakuutusyhtiöille uutta pakottavaa sääntelyä.

Tiedonhallintalain sääntely asettaisi uusia velvoitteita tietojärjestelmäprojekteihin sosiaaliturvan toimeenpanossa. Sääntely vaikuttaisi myös järjestelmätoimittajiin ja lisäisi it-yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Sääntelystä seuraa, että it-toimittajien työntekijät tekisivät työtään rikosoikeudellisella virkavastuulla siltä osin kuin he kehittävät sosiaaliturvan automaattisen päätöksenteon mahdollistavaa tietojärjestelmää. Onko tällainen sääntely digitalisaatiota lisäävää? Onko meillä varaa aiheutuviin kustannuksiin?

Vakuutusyhtiöt maksavat etuuksia lakisääteisissä vakuutuksissa. Ne toimivat alalla, jossa on runsaasti sekä vakuuttamista ja korvaamista että vakuutusyhtiöiden toimintaa koskevaa kansallista ja EU-tason normistoa. Vakuutusyhtiöt noudattavat korvauskäsittelyssään hallintolakia ja työtapaturman korvausasiassa annetaan aina kirjallinen, perusteltu ja valituskelpoinen päätös.

Oikeusturvan kannalta keskeistä on se, että työtapaturmaan joutuneen työntekijän korvausasian käsittely hoidetaan lainmukaisesti. Oikeusturvaan kuuluu se, että annettu päätös noudattaa työtapaturma- ja ammattitautilakia siinä, mitä korvataan työtapaturmana ja mitä korvauksia maksetaan. Tiedonhallintalakiin ehdotettu sääntely siirtää huomiota pois siitä, mitä on yksilön oikeusturvan kannalta ensisijaista, hänelle annettavan korvauspäätöksen lainmukaisuus.

Lue Työtapaturmatiedosta Asiantuntija pohtii -kirjoitukseni samasta teemasta:
Työtapaturmavakuutus, perustuslain vaatimukset ja case automaattiset päätökset

Lyhyesti kirjoittajasta

Kirsi Pohjolainen työskentelee TVK:ssa laki- ja lainsäädäntöasioista vastaavana juristina. Työtapaturmavakuutuksen lakiasioiden parissa hän on tehnyt työtä vuodesta 1997. Asiantuntijakirjoituksia syntyy erilaisista työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ajankohtaisista teemoista.