Toimintaympäristömme muutostekijät - haasteita ja mahdollisuuksia

Mika Tynkkynen,
20.5.2020 | Blogi

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) järjesti Aleksis Kiven päivänä 10.10.2018 Hanasaaressa kokopäivän työpajatilaisuuden, jossa pohdittiin laajalla joukolla työtapaturma- ja ammattitauti (TyTA-)vakuuttamiseen liittyviä muutosvoimia. Samalla haastoimme osallistujia visioimaan TVK:n tulevaisuutta ja strategisia linjauksia, joita noudattamalla kykenisimme mukauttamaan toimintaamme uusien haasteiden edellyttämällä tavalla.

Päivä olikin erittäin onnistunut. Tilaisuuteen osallistui yli 80 monipuolisesti vakuutuslajiamme ja työelämää tuntevia asiantuntijoita ja päättäjiä. Aamupäivän alustuspuheenvuorojen jälkeen jakauduimme työpajoihin, joiden tehtävänä oli määrittää erityisesti vakuutuslajimme toimeenpanoon ja TVK:n toimintaan liittyviä muutosvoimia. Ryhmissä käsiteltiin etukäteistehtäviin saatujen vastausten perusteella määritettyjä teemoja:

  • Työmarkkinat ja työsuhteet
  • Poliittiset muutokset
  • Digitalisaatio ja prosessit
  • Riskien muuttuminen

TVK:n asiantuntijoiden johtamissa aivoriihissä käytiin vilkasta keskustelua, ja lopulta ryhmät tuottivat kaikkiaan 12 merkittävää muutosvoimaa tai ilmiötä, joihin meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota kehittäessämme maamme vanhinta sosiaalivakuutuksen lajia kohti 2030-lukua. Mitään erityisen yllättäviä ilmiöitä tai aivan uusia teemoja ei ryhmissä tunnistettu. Fokus oli kiinnitetty TVK:n seuraavan strategiakauden mukaisesti vuosiin 2020-2025, joten keskusteluissa käsiteltiin pääosin jo nyt vaikuttavia tai vähintään nähtävissä olevia kehityskulkuja.

Esitän tässä muutamia päällimmäiseksi mieleen jääneitä huomioita näistä keskusteluista. Nämä ajatukset eivät siis perustu aineiston syvälliseen analyysiin, eivätkä heijasta mitenkään TVK:n virallista näkemystä asioista. Lisäksi on syytä pitää mielessä sekin, että muutostekijöitä ja niistä muodostuvia enemmän tai vähemmän todennäköisiä skenaarioita voidaan tunnistaa hengästyttävän pitkä lista. Kaikkia ei voi yhdellä kertaa käsitellä. Hyvin oleellisia voi jäädä mainitsematta ja toisaalta vähemmän tärkeitä jäädä syystä tai toisesta paremmin mieleen. Toimintaympäristön poliittiseen ulottuvuuteen kuuluvista asioista esille nousi populististen irtiottojen yleistyminen. Se on kiistatta laaja yhteiskunnallinen kysymys, joka heijastuu myös vakuutuslajimme kehittämiseen ja toimeenpanoon. Tässä yhteydessä en kuitenkaan uppoudu tämän syvemmälle tähän aiheeseen. 

Toivon, että tämä blogi toimisi samalla ns. teaserina ja innostaisi kommentoimaan aiheesta laajalla rintamalla; puolesta tai vastaan, lisäten tai yliviivaten!

Työelämä muuttuu monella tavoin 

Työelämän rakenteet ja toimintatavat muuttuvat jatkuvasti, eikä muutoksen vauhti ole ainakaan hidastumassa. Viime aikoina on kiinnitetty erityisesti huomiota erilaisiin uusiin työnteon muotoihin. Vaikka juridisesti työtä tehdään vain joko työsuhteessa tai yrittäjänä, voidaan todeta, että perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon on muodostunut työteon muoto, jota yleisesti kutsutaan kevytyrittäjyydeksi. Hyvin tyypillisesti kevytyrittäjä myy osaamista tai tuotteitaan erilaisten alustojen välityksellä, mitä kutsutaan ns. alustataloudeksi. Samalla on yhä tavanomaisempaa, että kevytyrittäjä on samanaikaisesti edelleen myös toisessa työssä työsuhteessa eli perinteisen palkansaajan roolissa. Hänellä voi olla samanaikaisesti useampiakin työnantajia. Mahdollisesti hän tekee ainakin osan töistään kotoaan käsin ns. etänä.

Toimialarakenteen muuttuminen ei itsessään ole mikään tämän päivän juttu saatikka uutinen. Teollistumisen eri vaiheissa toimialat muuttuvat, ja Suomessakin on nähty nopea kehitys agraariyhteiskunnasta nykymuotoiseen korkean teknologian tuotantoon ja palveluihin perustuvaan kansantalouteen. Ei ole mitään syytä olettaa, että tämä kehitys pysähtyisi tähän hetkeen. Tästä kehityksestä seuraa myös se, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa työhön liittyvistä kuormitustekijöistä on psyykkisiä – jopa perinteisesti korkean riskin toimialoiksi mielletyillä ns. ”savupiipputeollisuuden” tai rakentamisen toimialoilla.

Tällaiset nopeat työelämän käytäntöjen ja jatkuvat toimialarakenteiden ja töiden sisältöjen muutokset asettavat melkoisia haasteita työelämää koskevan lainsäädännön päivittämiselle. Myös työtapaturma- ja ammattitautilain perusta on vasta toteutetusta kokonaisuudistuksesta huolimatta vahvasti perinteisen, pysyvän ja pitkäkestoisen, yhden työnantajan mallissa. Siinä työtä tehdään joko palkansaajana tai yrittäjänä ja työhön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit ovat pääosin fyysisiä.

Työelämään on tulossa tai jo tullut ilmiöitä, jotka eivät enää kaikilta osin vastaa niitä perusoletuksia, joiden mukaisesti työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmää on kehitetty.

Työntekijöiden profiili muuttuu erityisesti ikäjakauman ja kulttuuritaustan suhteen

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen mukaisesti vakuutettujen työntekijöiden profiili on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan merkittävästi 2020 -luvulla. Taustalla ovat laajemmat yhteiskunnan demografiassa tapahtuvat muutokset. Erityisesti strategiakeskusteluissa kiinnitettiin huomiota väestön ikääntymiseen ja maahanmuuttoon. Kausaalitarkastelussa nämä ilmiöt vaikuttavat vakuutuslajimme toimeenpanoon vakuutettavien riskien muuttumisen kautta.

Työväestön ikääntymisen voidaan odottaa vaikuttavan tapaturmavakuutuksen korvauskuluihin entistä monimutkaisempien, kalliimpien ja pitkäkestoisempien lääketieteellisten operaatioiden ja hoitojaksojen takia. Geriatristen sairauksien osuus myös TyTA -vakuutettujen piirissä tulee kasvamaan, minkä lisäksi ikääntyville sattuvat tapaturmat ovat lähes poikkeuksetta nuorille sattuneita vakavampia. Myös pitkän latenssiajan sairauksien määrän voidaan odottaa samalla lisääntyvän. Ikääntymisen ja työkokemuksen vaikutus työtapaturma-alttiuteen ei sen sijaan ole yksiselitteinen -sillä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

Maahanmuutto tulee vaikuttamaan merkittävästi suomalaisten työpaikkojen kulttuuriin. Monikulttuurisuus tulee väistämättä ja välittömästi vaikuttamaan myös työturvallisuuden hallinnan käytäntöihin. Välittömimmät vaikutukset liittyvät koulutuksiin, töiden ohjeistukseen ja yleisemmin arkipäivän kommunikoinnissa käytettävään kieleen. Eri kulttuureihin liittyvien turvallisuuskäsitysten ja asenteiden vaikutukset ovat monimutkaisempi kysymys, mutta tilanne tulee väistämättä muuttumaan kehityksen myötä. On myös huomattava, että työkulttuuria tulee muuttamaan myös työelämän ”nuorennusleikkaus”. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen kannalta kaikki työturvallisuuteen liittyvät tekijät ovat luonnollisesti relevantteja toimintaympäristöön liittyviä muuttujia, sillä ne vaikuttavat aina välittömästi myös vakuutettavan riskin ominaisuuksiin.

Teknologia luo sekä haasteita että mahdollisuuksia

Kehittyneet teollisuusmaat elävät kiihtyvän teknologisen kehityksen aikaa, joka koskettaa kaikkia teollisuuden aloja ja vaikuttaa merkittävästi myös työympäristöihin. Yksi tärkeimmistä riskimaisemaa muokkaavista tekijöistä on nopea teknologinen kehitys. Yksittäisistä teknologioista strategiapäivämme keskusteluissa nostettiin esiin nanoteknologiaan mahdollisesti liittyvät ammattitautiriskit.

Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa yhtäältä aivan uusia riskejä ja toisaalta saattaa muuttaa ”vanhojen” riskien luonnetta. Nämä muutokset aiheuttavat merkittäviä haasteita riskien arviointiin ja hallintaan vaikuttaen merkittävästi potentiaalisten työturvallisuusriskien ja työtapaturmien luonteeseen. On kuitenkin mahdollista, että uusiin teknologioihin liittyviä riskejä ei kyetä nykyisellään ennakolta riittävän kattavasti tunnistamaan, mikä luo epävarmuutta myös vakuuttamisen ja riskivastaavuuden varmistamisen kannalta.

Teknologinen innovointi on tärkeää myös vakuutustoimialalla ja voi avata uusia mahdollisuuksia myös TyTA -vakuutuksen toimeenpanon näkökulmasta. Erityisesti lääketieteellisen teknologian kehittyminen luo merkittäviä uusia mahdollisuuksia esim. uusien kuvantamismenetelmien myötä. Vammojen ja tautien määritys tarkentuu, millä voidaan lisätä luottamusta järjestelmän toimivuuteen. Tekoälyyn ja robotiikkaan liittyy valtavasti potentiaalia tehostaa myös oman vakuutuslajimme prosesseja.

Mitä TVK:lta odotetaan?

Toimintaympäristön muutosvoimien tunnistaminen sekä niihin reagoiminen on kaikkien vakuutuslajimme piirissä toimivien intresseissä. Meillä on kansainvälisesti ainutlaatuinen, tehokas ja laajan turvan antava työtapaturmavakuutusjärjestelmä, jota on kehitetty kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinaosapuolien ja valtiovallan kesken. Malli on hyväksi havaittu ja strategiapäivässäkin kuultujen puheenvuorojen perusteella sille on laaja tuki jatkossakin.

TVK on tässä kokonaisuudessa keskeinen toimija. Meidän on pidettävä huoli lakisääteisten tehtäviemme tehokkaasta ja laadukkaasta hoitamisesta myös muutosvoimien muokkaamassa tilanteessa. Toisaalta meidän on myös toimittava aktiivisesti koko toimeenpanojärjestelmän kehittämisessä. Toimeenpanojärjestelmän edustajana meidän on myös pidettävä huoli siitä, että toimeenpanon näkökulma tulee huomioiduksi koko järjestelmän kehittämisessä. Tästä roolistamme meillä TVK:ssa on kohta jo 100 vuoden kokemus, ja strategiapäivänä saimme tähän työhömme taas sopivasti tukea keskeisimmiltä sidosryhmiltämme ja paljon aineksia rakentaa menestyksekästä tarinaamme jatkossakin.