Työtapaturmavakuuttaminen – sosiaaliturvaa vai vakuutusbusinesta?

Suomessa sattuu vuosittain yli 120 000 työtapaturmaa. Korvauksia maksetaan lähes 700 miljoonaa euroa. Suomen malli hoitaa työntekijöiden turva työtapaturmien ja ammattitautien varalta poikkeaa monella tavalla useimmista muista maista.

Valtaosassa Euroopan maita tätä turvaa hoitavat monopoliasemassa olevat julkiset tai lähes-julkiset vakuutuslaitokset tai valtion viranomaiset. Yhdysvalloissa kyseessä taas on täysin vapaasti kilpailtu vakuutuslaji muiden joukossa.

Suomen mallia voidaan pitää eräänlaisena "hybridinä" sosiaalivakuutuksen ja yksityisen vakuutustoiminnan välimaastossa. Kuitenkin niin, että ensisijaisesti on kyse sosiaalivakuutuksesta.

Suomen mallissa valtiovalta on antanut yksityisen sektorin hoidettavaksi osan sosiaaliturvasta. Yksityiset vakuutusyhtiöt ja niiden palveluksessa olevat työntekijät toimivatkin samanlaisella virkavastuulla kuin valtionhallinnon virkamiehet tätä julkista hallintotehtävää hoitaessaan.

Pitkäaikaiset korvausvastuut

Työtapaturmakorvaukset ovat ensisijaisia muihin vakuutus- ja eläkejärjestelmiin nähden. Jos siis esimerkiksi vammaudut työmatkalla, saat tästä vakuutuksesta kaikki sairaanhoitokulut ja ansionmenetykset koko loppuelämäsi. Työtapaturmien korvausvastuut ovatkin erittäin pitkiä. Vakavan tapaturman perusteella voidaan eläkettä ja sairaanhoitokuluja maksaa jopa vuosikymmeniä. Järjestelmän rahastointiaste on erittäin korkea, koska oikeastaan kaikki muu kuin eläkkeiden indeksikorotukset rahastoidaan (Indeksikorotukset eli eläkkeiden päivänarvo rahoitetaan niiden maksuvuonna kerättävillä jakojärjestelmämaksuilla).

Laki määrittää korvaukset ja muutoksenhakuasteet korvauslinjan

Julkisuudessa törmää usein kommentteihin vakuutusyhtiöiden "mielivallasta" ja pyrkimyksestä löytää aina perusteluja korvauksen epäämiselle. On hyvä muistaa, että yksikään vakuutusyhtiö ei ole laatinut työtapaturma- ja ammattitautivakuutukselle omia vakuutusehtojaan tai luonut omaa korvauslinjaansa. Se mitä korvataan ja korvausetuudet ovat samat kaikissa vakuutusyhtiöissä ja kaikille vakuutetuille. Lakisääteisessä vakuutuksessa onkin tarkkaan huolehdittava siitä, että kaikki toimijat noudattavat lakia ja muutoksenhakuasteissa omaksuttua korvauskäytäntöä yhdenmukaisesti. Myös meillä täällä Tapaturmavakuutuskeskuksessa on siinä tärkeä rooli.

Vakuutuksen sisällöstä sovitaan kolmikannassa

Työtapaturmavakuutuksen "vakuutusehdot" eli siis työtapaturma- ja ammattitautilaki, on valmisteltu ja sen sisältö sovittu ns. kolmikannassa. Valmistelussa aivan keskeisessä roolissa ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Vakuutusyhtiöiden- ja laitosten eli vakuutuksen toimeenpanijoiden ääntä näissä pöydissä käyttää yleensä Tapaturmavakuutuskeskus. Meidän tehtävänämme on asiantuntijan roolissa tuoda esille ennen kaikkea se, miten lakia on mahdollista ja ymmärrettävää käytännössä soveltaa. Vakuutusyhtiön oma päätösvalta korvaustoiminnassa on siis itse asiassa hyvin rajallinen. Lähinnä siinä voi yrittää erottua edukseen muista kilpailijoista hyvällä palvelulla.

Korkeimman oikeuden aloite kannatettava

Keskustelu siitä, miten luottamusta vakuutusyhtiöiden toimintaan voitaisiin parantaa, on erittäin tarpeellista. Valtiovallan antama "valtakirja" on ansaittava joka päivä. Tässä yhteydessä on paikallaan sivuta myös korkeimman oikeuden tuoretta aloitetta saada neutraalilta taholta lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja. Ehdotus on mielestäni erittäin kannatettava. Niin kuin ovat muutkin sellaiset ehdotukset, jotka turvaavat ja lisäävät vahingonkärsineiden tasa-arvoista kohtelua ja oikeusturvaa sekä tuovat lisää uskottavuutta toimintaan.

Hintakilpailtu vakuutus

Työtapaturmavakuutuksessa kilpaillaan paitsi korvaus- ja muun palvelun laadulla myös hinnalla. Tämä osaltaan varmistaa sitä, että toimeenpanomalli on tehokas ja kustannukset vakuutuksen hoidosta pysyvät kurissa. Keskimääräinen vakuutusmaksu on noin 0,7% palkoista, toki vaihtelu on toimialojen erilaisista riskeistä johtuen merkittävää. Yksityisen vakuutusyhtiön näkökulmasta työtapaturmien vakuuttamisessa on kysymys merkittävästä vakuutuslajista. Keskivertoyritysasiakkaan maksuista, toimialasta riippuen, helposti puolet tulee tästä vakuutuslajista. Näin ollen työtapaturmavakuuttamisen tulos vakuutusyhtiölle ei voi tai saakaan olla yhdentekevää. Lain mukaan vakuutusmaksujen tuleekin olla kohtuullisia, turvaavia ja riskiä vastaavia.

Työtapaturmavakuuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa

Oikean maksutason asettaminen edellyttää siis hyvää vakuutusmatemaattista osaamista. Työtapaturmavakuutus sitoo myös harjoittajaltaan merkittäviä pääomia. Tälle pääomalle on voitava odottaa myös jonkinlaista tuottoa, ei kuitenkaan kohtuuttoman suurta. Finanssivalvonta tutkii työtapaturmavakuutuksen kannattavuutta vuosittain: Kannattavuusselvitys. Kun tätä raporttia selailee tarkemmin käy ilmi, että tuloksen muodostumisessa on sijoitustoiminnan tuotoilla hyvin suuri merkitys. Tulos myös heilahtelee merkittävästi eri vuosien välillä. Työtapaturmavakuutuksen harjoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa.

Sosiaaliturvaa vai liiketoimintaa?

Suomessa on yksi maailman kattavimmista työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmistä. Vakuutuksen kattavuus on laaja ja korvaustaso kansainvälisessäkin vertailussa korkea. Yksityisten vakuutusyritysten välinen kilpailu on tuonut mukanaan merkittävää kustannustehokkuutta ja palvelun laatua työtekijöiden vakuuttamiseen. Samalla valtio on saanut luotettavan tavan huolehtia tästä sosiaalivakuutuksen erityislohkosta ilman, että se sitoo liikaa sen omia resursseja. Toki myös vakuutusyhtiöt ovat saaneet mielenkiintoisen liiketoimintamahdollisuuden.

Onko työtapaturmien ja ammattitautien vakuuttaminen siis sosiaaliturvaa? On ilman muuta! Entä onko se vakuutusbusinesta? No on se sitäkin, mutta tiukasti säädeltyä sellaista.