Työtapaturman tulkinnat valitusasteissa vuosina 2016-2020

Kirsi Pohjolainen,
18.8.2021 | Uutiset

Työtapaturma- ja ammattitautilain ensimmäiset viisi vuotta

Vuonna 2016 voimaantullut työtapaturmien ja ammattitautien korvaamista koskeva laki on ollut tulkittavana viisi ja puoli vuotta. Kuluneet vuodet ovat olleet mielenkiintoisia sen takia, että uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki toi uuden määritelmän siitä, mitä on pidettävä työtapaturmana. Vakuutuslaitokset alkoivat soveltaa uusia olosuhdepykäliä tapaturmiin, jotka sattuivat 1.1.2016 ja sen jälkeen. Myös vakuutuslaitosten korvauskäytännön yhtenäisyyttä varmistava tapaturma-asiain korvauslautakunta alkoi antaa suositusluonteisia lausuntojaan vakuutuslaitoksille uusien pykälien tulkinnasta.

Valitusasteiden, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisuja jouduttiin sen sijaan odottamaan pidempään. Ensimmäiset työtapaturma- ja ammattitautilain olosuhteita koskevat ratkaisut saatiin muutoksenhakulautakunnasta syksyllä 2016. Vakuutusoikeuden ensimmäiset olosuhderatkaisut saatiin 2017. Aikaviive on luonnollista, koska kyse täytyy olla 1.1.2016 tai sen jälkeen sattuneesta tapaturmasta. Ensin annetaan vakuutuslaitoksen päätös ja siitä tehdään valitus muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnalla on käsittelyaikansa ja sitten on saatu ensimmäisen valitusasteen päätös. Lautakunnan päätöksestä voi joko työntekijä/työnantaja taikka vakuutuslaitos tehdä valituksen vakuutusoikeuteen.

Työtapaturman olosuhteita koskevat ratkaisut valitusasteissa

Vuodesta 2016 vuoteen 2020 tapaturma-asiaoiden muutoksenhakulauta on antanut 251 ratkaisua työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista työtapaturman olosuhdepykälien tulkinnoista. Vakuutusoikeus antoi samassa ajassa 23 ratkaisua. Korkeimman oikeuden tulkintoja uuden lain työtapaturman käsitteestä ei vielä ole.

Luvut ovat yllättävän pieniä ottaen huomioon sen, että samassa ajassa on sattunut yli puoli miljoonaa korvattavaa työtapaturmaa. Vuosittain sattuu reilu satatuhatta työtapaturmaa ja uusi laki on ollut voimassa vuodesta 2016 alkaen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen eteneminen muutoksenhakulautakunnan tutkittavaksi edellyttää työntekijän tekemää valitusta. Jos taloudellinen intressi on pieni esimerkiksi sen takia, että tapaturma ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä, työntekijä ei välttämättä tee valitusta vakuutuslaitoksen epäävästä päätöksestä. Laintulkinnan ja työtapaturman käsitteen vakiintumisen kannalta valitusasteiden tulkintoja uusista olosuhdepykälistä on kuitenkin hyvä saada.

Eniten valitusasteiden ratkaisuja asunnon ja työpaikan välisen matka-säännöksen tulkinnasta

Työtapaturma- ja ammattitautilain 23 § määrittelee sen, miten työntekijän asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneita tapaturmia korvataan työtapaturmina. Säännökseen sisältyy runsaasti tulkinnanvaraisia yksityiskohtia: mitä tarkoitetaan tavanomaisella matkalla ja työntekijän asunnolla, mikä on matkan aikana sallittu vähäinen poikkeama ja mikä on poikkeaman aikaista toimintaa taikka onko matkassa ylipäätään ollut kyse matkasta asunnon ja työpaikan välillä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on antanut matkaolosuhteesta vuoden 2020 loppuun mennessä 113 ratkaisua. Vakuutusoikeudesta ratkaisuja oli saatu 13.

Vakuutusoikeus on ottanut kantaa muun muassa poikkeamaan ja sen aikaiseen toimintaan. Sallittuina poikkeamina voidaan pitää päiväkotia, koulua, ruokakauppaa sekä huoltoasemaa ja autokorjaamoa. Turva ei ole katkennut, jos työntekijä on tehnyt poikkeaman näiden takia. Poikkeaman aikana tapaturmaturva on sinä aikana, kun kävellään autolta esimerkiksi päiväkodin ulko-ovelle. Turva katkeaa siksi aikaa, kun työntekijä asioi esimerkiksi päiväkodin tai ruokakaupan sisäpuolella.

Vakuutusoikeus on tulkinnut myös työntekijän asunnon käsitettä ratkaisuissaan. Käsitellyissä tapauksissa nais- ja miesystävien asuntoja ei pidetty laissa tarkoitettuna työntekijän asuntona.

Vuosittain sattuu tavanomaisesti noin 20 000 - 25 000 työtapaturmaa asunnon ja työpaikan välisellä matkalla. Ne ovat usein vakavampia vahinkoja eli niistä aiheutuu työkyvyttömyyttä ja työstä poissaoloa, kun esimerkiksi käsi murtuu kaaduttaessa kadun tai pihan liukkauden takia. Suurin osa tapaturmista sattuu jalkaisin liikuttaessa, liikenneonnettomuuksia niistä on vuosittain runsas 3 000.

Työssä sattuneet tapaturmat, mukaan lukien etätyön tapaturmat

Työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, kun tapaturma sattuu työnteon yhteydessä tai hoidettaessa työstä johtuvaa työnantajan asiaa tai matkustetaan työtehtävän takia. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on antanut vuoden 2020 loppuun mennessä 50 lain 21 §:ää koskevaa tulkintaa. Niistä 11 on koskenut etätyössä sattunutta tapaturmaa ja korvattavaksi katsottiin 5 tapausta. Vakuutusoikeudesta on saatu 5 työssä-olosuhdetta koskevaa ratkaisua ja vain yksi koski etätyötilannetta.

Tulkinnat koskevat sitä, mitä tarkoittaa työnteon yhteydessä ja mitä on ollut työntekijän työtehtävien sisältö tai milloin on kyse työnantajan asian hoitamisesta taikka työtehtävästä johtuvasta matkustamisesta.

Etätyössä sattuneena työtapaturmana on pidetty muutoksenhakulautakunnan ratkaisuissa tilanteita, joissa työntekijä on liikkunut kotonaan tarkoituksena hakea työhön liittyviä välineitä (puhelin, työtarvikkeet, työpaperit).  Vakuutusoikeuden ainut etätyöratkaisu koski postilaatikolla käyntiä ja sattunutta tapaturmaa ei pidetty työtapaturmana, koska postin hakeminen ei liittynyt ensisijaisesti työtehtäviin eikä siten sattunut työnteon yhteydessä. Etätyössä sattuvista tapaturmista korvattavia lain mukaan ovat vain  työssä-olosuhteessa sattuneet tapaturmat ja esimerkiksi taukojen aikana sattuvia tapaturmia ei korvata työtapaturmana (työtapaturma- ja ammattitautilain 25 §:n rajoitussäännös).

Suurin osa korvattavista työtapaturmista on työssä-olosuhteessa sattuvia, vuosittain niitä on yhteensä noin 100 000.

Muut työtapaturman sattumisolosuhteet

Työtapaturma voi sattua myös työntekopaikan alueella, työntekopaikan alueen ulkopuolella ruokailu- tai virkistystauolla taikka erityisissä lain 24 §:ssä määritellyissä olosuhteissa.

Työntekopaikan alueella sattuvat työtapaturmat

Työntekopaikan alueella sattuu vuosittain noin 3 000 tapaturmaa. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja tästä olosuhteesta oli vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 13, vakuutusoikeuden ratkaisuja ei lainkaan.

Korvattavana oikeuskäytännössä on esimerkiksi pidetty työpaikan kahvitilaisuudessa sattunutta tapaturmaa tai kaatumista työpaikan eteisessä. Korvattavana ei ole pidetty työpaikan kuntosalilla käyntiä tai tapaturmia henkilökunnan parkkipaikalla kesken työpäivää.

Korvauskäytännössä tyypillisiä tapaturmia työntekopaikan alueella ovat kaatumiset ja liukastumiset työpaikan sisällä, portaissa tai pihalla, ruokailutaukojen tapaturmat ja vahingoittuminen esimerkiksi ruokaa lämmitettäessä, tapaturmat taukojen aikana, kun liikutaan työntekopaikalla. Yksityiskohtana voi todeta, että useampi kuin yksi työtapaturma on sattunut, kun työntekijä on kävellyt päin lasiovea työntekopaikallaan.

Työntekopaikan alueen ulkopuolella ruokailu- ja virkistystaukojen työtapaturmat

Työntekopaikan alueen ulkopuolella ruokailu- tai virkistystauolla sattuvia tapaturmia on vuosittain noin 1 000. Muutoksenhakulautakunnan näitä taukoja koskevia ratkaisuja oli vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 5. Vakuutusoikeuden ratkaisuja tästä olosuhteesta ei vielä ole.

Työtapaturmaturvaan kuuluvia olosuhteita eivät ole olleet kuntosalilla tai apteekissa käyminen kesken työpäivää taikka tauon viettäminen kotona ja kodinhoidon tehtävien tekeminen samalla.

Työtapaturma erityisissä olosuhteissa, kuten koulutus- ja virkistystilaisuudet

Lain 24 §:n erityiset olosuhteet, joissa työtapaturma voi sattua, ovat esimerkiksi koulutus- ja virkistystilaisuuksia ja terveydenhuoltokäyntejä ja niihin liittyviä matkoja. Vuosittain sattuu yhteensä noin 1 500 näihin olosuhteisiin liittyvää työtapaturmaa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on antanut vuosina 2016-2020 yhteensä 69 näitä olosuhteita koskevaa ratkaisua. Vakuutusoikeudesta on 4 ratkaisua.

Korvattavana on pidetty koulutus- ja virkistystilaisuuksien ohjelman mukaisessa toiminnassa sattunutta tapaturmaa, tapaturma ohjelman mukaisessa tanssimisessa tai virkistyspäivän paluumatkalla sattunut tapaturma. Korvattavana ei ole sen sijaan pidetty kaikkea toimintaa, jota tehdään ohjelman aikana, jos se lisää tapaturman riskiä eikä ole tavanomaista toimintaa kyseessä olevassa tilaisuudessa. Tällaisia ovat olleet korkean aidan päällä istuminen tai kaverin reppuselässä kulkeminen ja tapaturman sattuminen tällaisessa tilanteessa.

Valitusasteiden ratkaisuihin tutustuminen

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan julkaistut ratkaisut löytyvät lautakunnan kotisivuilta www.tapaturmalautakunta.fi

Vakuutusoikeudet julkaistut ratkaisut löytyvät www.oikeus.fi

Lue myös lakikatsauksen kirjoittajan Kirsi Pohjolaisen blogi Miten määräytyy se, mitä korvataan työtapaturmana