Vierasblogi: Suullinen valmistelu on nyt tarjolla, mutta onko se nykyisellään riittävän toimiva?

Timo Havu,
28.10.2021 | Blogi

Asian selvittämiseksi tarpeellisten seikkojen merkitys ei aina avaudu helposti kirjallisessa menettelyssä. Henkilökohtainen ja ymmärrettävä kanssakäynti korvauksenhakijan kanssa yleensä lisää hänen luottamustaan menettelyyn. Lisäksi hänen on helpompi ymmärtää arkikielellä annettua selvitystä ratkaisun perusteluista sekä vastaavanlaisten tapausten ratkaisukäytännöstä. Tällaisessa vuoropuhelussa saadaan helpommin selville asiaan merkittävimmin vaikuttavat seikat, niihin liittyvä lisäselvitystarve sekä asian riidattomat ja riidanalaiset seikat. 

Vuoden 2020 alusta voimaan tullut hallintoprosessilaki (808/2019) sääntelee oikeudenkäyntejä vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa muutoksenhakulautakunnissa.  Lain 47 §:ssä on säädetty mahdollisuudesta järjestää suullinen valmistelu sen selvittämiseksi, mistä seikoista osapuolet ovat erimielisiä ja mitä selvitystä vaatimusten tueksi on esitettävissä. Tarjolla on nyt menettelynsä puolesta suullista käsittelyä kevyempi vaihtoehto selvittää muutoksenhakuvaiheessa edelleen auki olevia kysymyksiä. Lisäksi perusteet suullisen valmistelun myöntämiselle ovat merkittävästi väljemmät.*

Hallintoprosessilain 47 §:ssä jätetään suullisen valmistelun kokoonpanokysymykset tuomioistuinlaeissa olevien säännösten varaan. Suuret ja jäykät kokoonpanot heikentävät suullisen valmistelun toimivuutta. Hallinto-oikeuksien osalta tilanne näyttää hyvältä. Niissä yksi lainoppinut jäsen voi päättää suullisesta valmistelusta ja voi myös toimittaa sen (hallinto-oikeuslain (430/1999) 12.3 §). Tämä sääntely takaa sen, että käytettävässä kokoonpanossa voidaan ottaa huomioon kulloinkin kysymyksessä olevan suullisen valmistelun erityispiirteet.

Laki tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta 1316/2010) ei sisällä erityismääräyksiä, jotka soveltuisivat suullisessa valmistelussa noudatettavaan kokoonpanoon. Siten muutoksenhakulautakunta joutuu tekemään päätöksen suullisesta valmistelusta ja toimittamaan sen normaalissa, asiantuntijajäsenet käsittävässä kokoonpanossa. Tästä yleensä viisijäsenisestä kokoonpanosta voi olla seurauksena, että suullisia valmisteluja järjestetään vähän. Kokoonpanosäännösten muutostarve on ilmeinen.

Vakuutusoikeus voi päättää ja toimittaa suullisen valmistelun kolmella jäsenellä. Oikeudenkäyntiä vakuutusoikeudessa koskevasta laista (677/2016) ”vanhastaan” löytyvän 8 §:n mukaan vakuutusoikeus voi ilman asiantuntijajäseniä päättää muusta asiasta kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta. Tämäkin kokoonpano voi olla joissakin tilanteissa turhan suuri. Myös vakuutusoikeuslakiin olisi saatava joustavampi, pienemmän kokoonpanon mahdollistava säännös.

Parasta tietenkin olisi, että asiassa tarvittavat selvitykset sekä riidattomat ja riitaiset kysymykset saataisiin selville jo etuuslaitoksen ja muutoksenhakijan välisessä menettelyssä. Jos tässä vaiheessa on korvausasiaan jäänyt rästiin epäselvyyksiä tai niitä on ajan kulumisen myötä ilmaantunut lisää, on niiden selvittäminen mahdollisimman tehokkaasti kaikkien etu.

Harkitusti kohdennetuilla suullisilla valmisteluilla on mahdollista selkeyttää ja tehostaa toimeentuloturvan muutoksenhakua. Lisäksi tällä menettelyllä voidaan lisätä muutoksenhakijan kokemusta oikeusturvan toteutumisesta. Tämä uudistus näyttää kuitenkin jääneen puolitiehen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevan lainsäädännön osalta.  Päätös suullisesta valmistelusta ja sen toimeenpano voidaan yleensä tehdä suppealla kokoonpanolla. Yksinkertaisilla lainsäädännön muutoksilla suullisesta valmistelusta saataisiin käyttökelpoinen ja toimiva.

* Maija-Liisa Goebel (toim.), Heli-Anna Haukilahti, Timo Havu, Antti Huotari, Sampsa Mäenpää, Olli Olanterä, Anna Pitkänen, Kimmo Rilasmaa (toim.), Ville Savela, Lars Sörensen ja Jussi Zhang-Lehtinen: Muutoksenhaku toimeentuloturvassa – Toimeentuloturva-asioiden käsittely vakuutusoikeuden toimialalla, Edita Publishing 2021. 

Lyhyesti blogin kirjoittajasta

OTL, VT Timo Havu on vakuutusoikeudesta eläkkeelle jäänyt ylituomari. Hän on myös toiminut mm. tapaturmalautakunnan ja eläkelautakunnan puheenjohtajana sekä hankkinut kokemusta käytännön korvaustoiminnasta työskennellessään vahinkovakuutusyhtiössä 15 vuotta.

Lue tarkemmin Havun mainitsemasta tuoreesta kirjasta uutisestamme.